Uudistuminen vaatii aina merkittävän muutoksen, ja merkittäviin muutoksiin tarvitaan useita vuosia.

Normaalisti johdon palkitseminen on sidottuna vuoden tulokseen ja pahimmillaan (uudistumisen näkökulmasta) vuosineljänneksen tulokseen.

Nämä ovat liian lyhyitä aikoja johtaa isompaa muutosta. Näin ollen omistaja on aidon uudistumisen lähtökohta, sillä omistaja voi muuttaa johdolle asetetut tavoitteet.

 

 

 

Kokeilukulttuuri on keino jatkuvaan uudistumiseen

Esa Matikainen avasi blogissaan “Uudistuminen OHJ-vuorovaikutuksen ytimeen” eri näkökulmia uudistumiseen ja jakoi sen kahteen osaan: kerta ja jatkuvaan uudistumiseen.

Itse koen, että jatkuva uudistuminen on vaikeampaa. Sillä ei ole selkeää alkua eikä loppua ja sitä tulisi tehdä, vaikka asiat olisivat tällä hetkellä hyvin.

Jatkuva uudistuminen vaatii kokeilukulttuuria. Se puolestaan sisältää oleellisena osana epäonnistumisen sietämistä.

Koulusta asti olemme oppineet, että virheiden tekeminen on negatiivinen asia. Olemme oppineet, että virheistä on rangaistava.

Esimiehenä onkin vaikeaa hyväksyä, kun alaiset tekevät virheitä, vaikka ymmärrämme kaikki yksilöinä, että virheet ovat luonnollinen osa uuden oppimista ja kehittymistä.

Jatkuva uudistuminen asettaa siten haasteita niin yksilöiden egolle, hänen urakehitykselleen, tiimin motivaatiolle kuin koko yrityksen kehittymiselle.

Budjetointi tappaa uudistumisen

Budjetteihin perustuvassa yritysjohtamisessa on haastavaa luoda aitoa innovaatiota. Uusi idea ei sovi perinteisten mittareiden puitteisiin, eikä se tuota välittömiä tuloksia.

Jopa silloin, kun uusi idea alkaa tuottamaan, liikevaihto on niin pientä, että se näkyy tuloslaskelmassa pyöristysvirheenä.

Samalla uusi idea vaatii suuria panostuksia, erityyppistä johtamista ja investointeja. Kaiken huippuna menestyksen saavuttaminen on epävarmaa.

Epävarmuuden vähentäminen on keskeinen tavoite budjetoinnissa ja suunnittelussa.

 

 

Se on niin merkittävä tavoite, että pörssiyhtiöille on äärimmäisen tärkeää pystyä ennustamaan tulevaisuutta.

Epäonnistuminen ennustamisessa voi välittömästi heijastua pörssikurssiin, jopa silloin kun yrityksen tulokset ylittävät odotukset.

Mutta uuden luominen on aina epävarmaa. Ratkaisu on se, että olemassa olevaa liiketoimintaa johdetaan budjetoinnilla ja uuden luomista johdetaan sille soveltuvilla mittareilla.

 

Mittarit, tavoitteet, ja omistajan rooli uudistumisessa

Uuden luomista on arvioitava eri mittareilla ja sille on asetettava erilaiset tavoitteet verrattuna normaaliin liiketoimintaan.

Tällainen asennemuutos on tultava ylimmältä johdolta, ja se edellyttää selkeää omistajan tahtoa: yrityksen resursseja on käytettävä uusien asioiden rakentamiseen ja innovointiin.

Kuitenkin harvat omistajat seuraavat tarkasti muutoksen edistymistä tai määrittelevät selkeitä tavoitteita sille, miten heidän yrityksensä uudistuu.

Omistajien, hallitus ja ylin johto tulisi ymmärtää, että uuden luominen vaatii johtamista ja tavoiteasetantaa, joka eroaa normaalista.

Omistajien, hallitus ja ylin johto tulisi ymmärtää, että uuden luominen vaatii johtamista ja tavoiteasetantaa, joka eroaa normaalista.

Käytännössä tällainen tavoite voisi olla, että kolmen vuoden sisällä 15% liikevaihdosta muodostuu ”uusista liiketoiminnoista”.

Tavoitteeseen kiinnitetään mittareita, jotka eivät mittaa liikevaihtoa tai käyttökatetta, vaan keskittyvät oppimiseen ja uusien ideoiden käsittelyaikoihin.

 

Uudistumisen tarve teknologian ja vastuullisuuden näkökulmasta

Sitoutuminen jatkuvaan uudistumiseen ja uusien toimintatapojen omaksuminen voivat tarjota tavan tarttua vastuullisuuteen.

Ympäristövastuun vaatimuksiin vastaaminen vaatii uusia kokeellisia toimintatapoja, joita ei voi kehittää ilman uudistumista.

Virheiden hyväksyminen on puolestaan olennainen osa sitä, että näemme yksilöt yksilöinä eikä vain rattaana koneessa. Ratas kun ei voi tehdä virhettä ilman että se korvataan.

Uudistu, tai jää jälkeen kilpailusta.

Ihminen voi tehdä virheen, oppia ja olla parempi ensi kerralla.

Vastuullisuus henkilöstön suuntaan toteutuu kuin varkain, mikäli onnistumme omistajina ja johtajina omaksumaan kokeilukulttuurin, joka sisältää virheiden hyväksymisen.

Teknologian kehitysnopeus on kiihtynyt joka vuosikymmenennellä ja se vaikuttaa yhä enemmän myös aloilla, joilla teknologia ei ole perinteisesti ollut keskeisessä roolissa.

Kun nämä tosiasiat lasketaan yhteen, voimme todeta, että uudistuminen on välttämätöntä kaikilla toimialoilla. Uudistu, tai jää jälkeen kilpailusta.

Uudistuminen yrityksissä vaatii omistajien vahvaa tahtoa, joka ohjaa kohti kulttuurin ja toimintatapojen muutosta. Ilman omistajan tahtotilaa, johdon on vaikeaa sallia epäonnistumista ja kokeilemista, jota uudistuminen vaatii.

 

 

Blogin kirjoittajasta

Rasmus Nybergh on Boardman-partneri ja”OHJ-yhteistyö yrityksen uudistumisessa” -kehittämisfoorumin jäsen. Hänellä on laaja kokemus sekä teknologian kehittämisestä, modernista markkinoinnista että tekoälyn hyödyntämisestä. Hän on mm. perustanut myynnin ja markkinoinnin konsultointiin erikoistuneen yrityksen, toiminut markkinointikonsernin (Avidly) johtoryhmässä, toiminut satojen johtajien valmentajana ja kasvuyritysten sparraajana ja perustanut digi startupin. Nybergh on Boardmanin partneri ja kasvuyrittämisen puolestapuhuja, joka nauttii työskentelystä teknologian ja asiakastyön risteyskohdassa. Lue lisää Rasmuksesta tästä.