Minkälaisia piirteitä ja painopistealueita pätevällä hallituksella on yrityksen kasvun eri vaiheissa? Onko hallituksen rooli aina sama riippumatta yrityksen kehitysvaiheesta? Perheyrityksen kasvaessa ja omistajien määrän lisääntyessä on hetkiä, jolloin hallituksen ja omistajien kannattaa pohtia omaa rooliaan ja toiminnan ydinhaasteita.

Iso haaste perheyrityksen governancelle on ensimmäisen ulkopuolisia jäseniä sisältävän hallituksen muodostaminen. Sitä edeltää useimmiten yrittäjän jaakobinpaini itsensä kanssa. Menettääkö hän jotain yrittäjän vapaudestaan, jos värvää ulkopuolisia ihmisiä osallistumaan yrityksen johtamiseen. Kun tämä paini on päättynyt, yrittäjä päätyy miettimään, millä tavalla hänen pitäisi järjestää hallituksen valinta ja työskentely, kun omaa kokemusta ei ole.

Menettääkö hän jotain yrittäjän vapaudestaan, jos värvää ulkopuolisia ihmisiä osallistumaan yrityksen johtamiseen.

Paras keino on värvätä ensimmäiseksi kokenut hallituksen puheenjohtaja, joka voi auttaa hallituksen valinnassa ja työn käynnistämisessä. Hallituksen puheenjohtajan ei tarvitse tässä vaiheessa välttämättä olla toimialan paras osaaja, vaan hänen rooliinsa kuuluu jäsentyneen hallitustyön käynnistäminen parhailla käytettävissä olevilla henkilöillä. Kun hallituksen työ on saatu kunnolla parissa vuodessa käyntiin, on oikea hetki arvioida, voisiko seuraavalla puheenjohtajalla olla myös syvää osaamista yrityksen toimialasta.

Hallituksen jäsenten osaamisvaatimukset yrityksen ensimmäisessä hallituksessa ovat suurin piirtein samat kuin vakiintuneissa hallituksissa. Vähintään yhden strategian ydinalueen syväosaaminen yhdistettynä yleisjohtajuuteen ja strategiseen näkemykseen ovat avainkompetenssit. Yhden hallituksen jäsenen olisi hyvä olla talousasioiden osaaja, ja jokaisessa hallituksessa olisi hyvä olla yksi juristi. Erityisesti, jos yrityksellä on monimutkaisia sopimus- tai riita-asioita tiedossa.

Vähintään yhden strategian ydinalueen syväosaaminen yhdistettynä yleisjohtajuuteen ja strategiseen näkemykseen ovat avainkompetenssit.

Startupissa hallituksen jäsenten rooli on yleensä selvästi operatiivisempi kuin isommissa yrityksissä. Koska yrityksellä ei ole varaa palkata pysyvää erikoisalojen osaamista, eikä aina varaa edes ostaa sitä ulkopuolelta, hallituksen jäsenten pitää mieltää roolinsa myös oman erikoisalansa neuvonantajana. Tämä rooli edellyttää normaalia hallitustyötä enemmän ajankäyttöä liikkeenjohdon kanssa kokousten ulkopuolella, ja myös vuorovaikutusta muidenkin yrityksen johtajien kuin toimitusjohtajan kanssa. Tässä konsultatiivisessa roolissa pitää toki muistaa, että päätösesitykset hallitukselle tekee toimitusjohtaja, eikä hallituksen jäsen myöskään voi ryhtyä johtamaan yritystä ohi toimitusjohtajan.

Startupin hallituksessa siis johdon tukeminen ja ohjaaminen korostuu. Ohjausrooli painottuu erityisesti strategiaprosessissa, jos yrittäjällä ei ole kokemusta systemaattisesta strategian luomisesta. Normaalia vuorovaikutteisempi ja prosessia ohjaavampi ote on usein tarpeen, mutta hallituksen pitää huolehtia, että strategian kuitenkin roolinsa mukaisesti muotoilee ja esittelee johto ja hyväksyy hallitus.

Startupin hallituksessa siis johdon tukeminen ja ohjaaminen korostuu.

Silloin kun yrityksen omistaja on myös toimitusjohtaja, hallituksen valvontarooli jää helposti liian vähäiseksi. Hallituksen pitää muistaa, että sen vastuulle kuuluu riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen, tilintarkastuksen ja taloushallinnon asianmukainen järjestäminen, on toimitusjohtaja omistaja tai ei. Myös johdon henkilönimityksistä päättäminen pitää säilyttää hallituksella, vaikka vain sen takia, että hallitus voi varmistaa, että valintaprosessi on tehty huolella, eivätkä yrittäjän omat henkilösuhteet tai preferenssit ole vaikuttaneet haitallisesti.

Hallituksen roolin seuraava koetinkivi on ajankohta, jolloin yrittäjä-toimitusjohtaja päättää siirtyä hallituksen puheenjohtajaksi. Tilanne, jossa omistaja on hallituksen puheenjohtaja hyydyttää helposti hallituksen työskentelyn, erityisesti jos puheenjohtaja viestii omat näkemyksensä heti hallituksen käsittelyn alussa. Tässä vaiheessa hallituksen jäsenten valintakriteereissä pitääkin painottaa jäsenen kykyä kertoa mielipiteensä huolimatta ulkoisesta paineesta, sekä riippumattomuutta yrityksestä ja puheenjohtajasta. Yrityksen omistajan kannattaa myös miettiä, onko hän varmasti paras käytettävissä oleva puheenjohtaja yritykselle.

Oli yrityksen omistaja hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen, viimeistään tässä käännekohdassa on keskeistä omistajastrategian määrittely. Omistajan pitää kyetä ilmaisemaan tahtotilansa yrityksen keskipitkän aikajänteen rakenteesta ja omistuksesta pohjaksi hallituksen liiketoimintastrategian rakentamiselle.

Oli yrityksen omistaja hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäsen, viimeistään tässä käännekohdassa on keskeistä omistajastrategian määrittely.

Yrittäjän siirtyessä hallituksen jäseneksi hallituksen operatiivisen tukemisen määrä vähenee uuden ammattijohdon myötä, ja ohjaamisen painopiste siirtyy strategiaprosessista sen sisältöön. Valvontavastuu säilyy entisellään.

Seuraava kulminaatiopiste yrityksen kehityksessä ja hallituksen roolissa on toisen ja kolmannen sukupolven tuleminen yrityksen omistajiksi. Tässä vaiheessa omistajien henkilökohtaiset intressit, osaaminen, näkemykset ja arvot poikkeavat toisistaan. Ilman hyvin mietittyä ja toteutettua omistajuuden hallinnan prosessia lopputuloksena voi olla repiviä riitoja, jotka heijastuvat haitallisesti yrityksen johtamiseen ja hallitustyöhön.

Omistajuuden hallintaan liittyy tässä vaiheessa omistajastrategian määrittely ja omistajien sitouttamisen varmistaminen, mahdollisen omistajaneuvoston käynnistäminen, harjoitteluohjelmat seuraavalle sukupolvelle sekä tiedonkulun varmistaminen hallitukselta ja johdolta omistajille. Jos omistajuuden hallinnan prosessi toimii hyvin, hallituksen on helppo keskittyä omaan tehtäväänsä yritysjohdon tukena, ohjaajana ja valvojana.

Blogin kirjoittajasta

Arto Hiltunen on Boardmanin partneri. Hän on yksi tänä vuonna julkaistun OHJ-kirjan kirjoittajista. Hiltunen on viime aikoina paneutunut erityisesti perheyritysten hallintoon. Omistajuuteen ja omistajien rooliin syvennytään tarkemmin OHJ-kirjassa.

Lue lisää OHJ-kirjasta täältä ja tilaa itsellesi!