Miten yrityksestä saadaan kehitettyä organisaatio, joka tuottaa ja hyödyntää jatkuvasti relevanttia ennakointitietoa kaiken johtamisen ja kehittämisen lähtökohdaksi? Miten tulevaisuusagentit toimivat? Mitä menetelmiä ja keinoja voidaan hyödyntää organisaatioiden ennakointiosaamisen vahvistamisessa?

Yrityksen hallituksen, johtajien ja työntekijöiden valmius tarkastella tulevaisuutta joustavasti ja monesta eri näkökulmasta on osa yrityksen kriittistä osaamispääomaa.

Ennakointitietoa on tarjolla valtavasti ja sen entistä systemaattisempi hyödyntäminen mahdollistaa laaja-alaisesti yrityksen toiminnan ja toimintakulttuurin, ennakoivan johtamisen, henkilöstön osaamisvision, toivon ja resilienssin tai vaikkapa työhyvinvoinnin personoidun kehittämisen.

Ennakointitietoa on tarjolla valtavasti ja sen entistä systemaattisempi hyödyntäminen mahdollistaa laaja-alaisesti yrityksen toiminnan ja toimintakulttuurin, ennakoivan johtamisen, henkilöstön osaamisvision, toivon ja resilienssin tai vaikkapa työhyvinvoinnin personoidun kehittämisen.

Yrityksen tulevaisuusagentit ennakoinnin edistäjinä

Yritysten kiinnostus ennakointia kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina toimintaympäristön muutosvauhdin ja epävarmuuden lisääntymisen myötä. Yrityksen kyvykkyys ennakointiin perustuu kuitenkin usein yksittäisten tulevaisuusorientoituneiden henkilöiden osaamiseen ja innostukseen.

Tällaisen tulevaisuusagentin työtehtävä voi sijoittua yrityksessä monelle eri tasolle, eikä hänen tarvitse olla johtaja. Monenlaisista ajattelun valmiuksista rakentuva tulevaisuusajattelu kuitenkin mielletään helpoiten johtajien ominaisuudeksi.

Tulevaisuusagenttien tulevaisuusajattelu ilmenee monin eri tavoin.

• He osaavat nähdä toisin, luoda uusia ideoita sekä visualisoida mahdollisia näkemyksiä tulevaisuudesta.
• He kykenevät tarkastelemaan tulevaisuutta systeemisesti näkemällä monimutkaisen järjestelmän eri elementtien keskinäisiä yhteyksiä ja hahmottamalla niiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita.
• He pystyvät arvioimaan kriittisesti vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja kehityslinjoja niiden mahdolliseksi toteutumiseksi sekä analysoimaan suuria tietomääriä, tai joskus hyvinkin yksittäisten heikkojen signaalien vaikutuksia.
• Tulevaisuusagentit voivat olla myös erinomaisia strategisteja, jotka hyödyntävät ennakointitietoa tekemällä siihen perustuen pidemmän aikavälin suunnitelmia, linjauksia ja päätöksiä.

Nämä tulevaisuusajattelun taidot ovat kuitenkin heidän jokapäiväistä asennoitumistaan työhön, ei vain strategiapäivän rusinoita tai kehittämispäivän luova osuus.

Keinoja ja menetelmiä tulevaisuusajattelun vahvistamiseen organisaatioissa

Tärkein askel kehittämiseen on se, että tunnistetaan tulevaisuusorientaation merkitys yrityksen kehittämiselle.

Tulevaisuusajattelun osataitoja voidaan kehittää käyttämällä erilaisia malleja, viitekehyksiä, pelejä ja muita tulevaisuusajattelun osataitoja stimuloivia menetelmiä. Näiden ajatuksena on, että ajatteluaan joutuu venyttämään, joustamaan, haastamaan ja muuttamaan.

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä on kehitetty erityisesti tutkimustarkoituksiin, mutta niistä löytyy myös oivallisia menetelmiä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja tulevaisuuspolkujen rakentamiseen, analysointiin ja arviointiin (tutustu tarkemmin esimerkiksi Aalto, Heikkilä, Keski-Pukkila, Mäki ja Pöllänen 2022).

Tärkein askel kehittämiseen on se, että tunnistetaan tulevaisuusorientaation merkitys yrityksen kehittämiselle.

Tulevaisuusajattelun taitojen oppimisen pedagogisia ratkaisuja puolestaan löytyy tulevaisuuskasvatuksesta, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten tulevaisuusajattelun taitojen kehittäminen (esimerkiksi Mikkonen 2000; Tähkäpää & Rybatzki 2021).

Ammatillisen kasvun ja uraohjauksen menetelmistä löytyy myös pelejä, simulaatioita ja tutkimukseen perustuvia testejä mm. tulevaisuus- ja aikaorientaatioista. Nämä kaikki edellä kuvatut osaamisen kehittämisen mallit, testit ja aineistot ovat sovellettavissa myös aikuisten tulevaisuusajattelun kehittämiseen.

Ennakointiosaavan organisaation tunnusmerkit

Yksittäisen tulevaisuusagentin rooli tulee tunnistaa ja yrityksessä on oltava selkeä rakenne sille, miten tulevaisuusagentin tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti ja tavoitteellisesti.

Vaikka yrityksen ennakointitoiminta olisi organisoitu myös rakenteellisesti, on Rohrbeckin (2011) mukaan ongelmana usein heikko, olematon tai vain satunnainen yhteys ennakointitietoa jatkuvasti tarvitseviin tahoihin.

Rohrbeck onkin mallintanut tutkimuksissaan tulevaisuusorientoituneen yrityksen ominaispiirteitä ja kypsyystasoja. Näitä tarkastellaan yrityksen kykyulottuvuuksina, jotka liittyvät toimintakulttuuriin, ennakointimenetelmien kehittyneisyyteen, ennakointitiedon käyttöön, henkilöstön osaamiseen ja verkostoihin sekä organisaation piirteisiin.

Yksittäisen tulevaisuusagentin rooli tulee tunnistaa ja yrityksessä on oltava selkeä rakenne sille, miten tulevaisuusagentin tuottamaa ennakointitietoa hyödynnetään systemaattisesti ja tavoitteellisesti.

Mallia voidaan hyödyntää erinomaisesti sekä yrityksen tulevaisuusorientaation ja ennakointiosaamisen arvioinnissa että kehittämistoimenpiteiden kohdistamisessa.

Ahlqvist ja Kohl (2016) ovat korostaneet ennakointiosaavan organisaation kykyä käydä jatkuvaa dialogia, mikä rakentaa yhteisesti jaettuja näkemyksiä tulevaisuuden tavoitteista ja toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi.

Dialogissa on huomattava, että ennakointitieto on luonteeltaan subjektiivisempaa kuin faktaperustainen nykyisyyttä tai menneisyyttä koskeva tieto. Siksi tulevaisuusdialogille mahdollistavan toimintakulttuurin rakentamiseksi toimintaympäristöstä on tunnistettava se, miten asenteet, subjektiiviset normit ja koettu käyttäytymisen hallinta vaikuttavat yksilön aikomuksiin ja sitä kautta käyttäytymiseen.

Tällaisen ennakointiosaavan toimintakulttuurin rakentamisessa on onnistuneesti sovellettu erilaisia sosiaali- ja organisaatiopsykologian malleja (esimerkiksi Ajzen & Fishbein, 2005).

Tulevaisuusorientaatio rakentuu tiedostamisesta, tahdosta, tiedosta ja mittaristosta

Tulevaisuusajattelun, -orientaation, -tietoisuuden ja muiden ennakointiosaamiseen liittyvien valmiuksien arvioimiseen on kehitetty useita erilaisia mittaristoja.

Mittaristojen avulla voidaan hahmottaa yksittäisten toimijoiden valmiuksia ennakointitiedon hyödyntämiseen.

Organisaatiotasolla puolestaan edellä kuvatut mallit yrityksen tulevaisuusorientoituneisuuden tason määrittelemiseen voivat luoda lähtökohtia sille, mihin asioihin, rakenteisiin, asenteisiin tai arvoihin tulisi kiinnittää huomiota entistä tulevaisuusorientoituneemman ja ennakointiosaavan organisaation kehittämiseksi.

Tärkeintä ennakointiosaamisen kehittämiseksi on kuitenkin se, että se nähdään merkitykselliseksi asiaksi osana yrityksen ja sen toiminnan kehittämistä ja strategista suunnittelua.

Tärkeintä ennakointiosaamisen kehittämiseksi on kuitenkin se, että se nähdään merkitykselliseksi asiaksi osana yrityksen ja sen toiminnan kehittämistä ja startegista suunnittelua.

Jatkuva oppinen ja ennakointiosaamisen kehittäminen on kiehtova matka menneisyydestä nykyisyyden kautta tulevaan ja se auttaa ymmärtämään myös nykyisyyttä entistä paremmin.

Ennakointiosaaminen ei ole vain hetkittäisiä tuokioita, projekteja tai panostuksia, vaan osa yrityksen toimintakulttuuria, mikä vahvistaa yrityksen resilienssiä, joustavuutta ja valmiutta kohdata millainen tulevaisuus tahansa.

Ennakointiosaaminen ei ole vain hetkittäisiä tuokioita, projekteja tai panostuksia, vaan osa yrityksen toimintakulttuuria, mikä vahvistaa yrityksen resilienssiä, joustavuutta ja valmiutta kohdata millainen tulevaisuus tahansa.

Blogin kirjoittajasta

Anu Haapala (KT) työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) tutkimusjohtajana. Hänen kiinnostuksensa ennakointiosaamisen kehittämiseen sai alkunsa yksittäiseltä Futures education -luennolta 90-luvulla hänen olleessaan vaihto-opiskelijana Bathissa. Luennolta saadut ajatukset jalostuivat väitöskirjaksi Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus vuonna 2000. Tämän jälkeen tulevaisuusorientaatio, tulevaisuusajattelu ja niiden edistäminen on kulkenut mukana erilaisten työtehtävien punaisena lankana mm. jatkuvan oppimisen, alueiden elinvoiman ja yrittäjyyden sekä kestävän hyvinvoinnin kehittämiseksi.

Lähteet

Aalto, H-K., Heikkilä, K., Keski-Pukkila, P., Mäki, M. & Pöllänen, M. (toim.) 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1

Ahlqvist, T. & Kohl, J. 2016. Constructing And Mobilising Futures Knowledge in an Organisation: Foresight as a Catalyst of Dynamic Strategic Practice. Technology Analysis & Strategic Management. 28 (10), 1138-1151.

Ajzen, I. and Fishbein, M. 2005. The Influence of Attitudes on Behavior. In D. Albarracín, B.T. Johnson and M.P. Zanna (Eds.) The Handbook of Attitudes. Erlbaum: Mahwah, 173-221.

Mikkonen, A. 2000. Nuorten tulevaisuuskuvat ja tulevaisuuskasvatus. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 57. Joensuun yliopisto. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.

Tähkäpää, O. & Rybatzki, I. 2021. Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin. Tammi.

Rohrbeck, R. 2011. Corporate Foresight. Towards a Maturity Model for the Future Orientation of a Firm. Dissertation Technische Universität Berlin 2010. Berliini, Heidelberg: Springer-Verlag.