Tutkimusinnovaatioiden tuominen yhteiskunnan saataville mielletään keskeiseksi osaksi myös Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä. Yliopistotutkimuksessa syntyneiden keksintöjen kaupallistaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Tutkijat joutuvat yrittäjiksi ryhtyessään kohtaamaan ja ratkomaan erilaisia jännitteitä.

Jukka Moilanen, on kauppatieteiden tohtori, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, innovaatioista ja teknologiasta. Hän työskentelee digitalisaation ja automaation johtamisen parissa finanssialalla.

Akateemisen ja kaupallisen maailman välissä

Akateemista yrittäjyyttä on tarkasteltu vuosikymmenten varrella useista erilaisista näkökulmista. Aihepiirin tutkimuksissa on paneuduttu esimerkiksi keksintöjen lisensointiin, opiskelijayrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan yliopistojen sisällä. Väitöskirjassani tarkastelin kuitenkin akateemista yrittäjyyttä yliopistolähtöisten yritysten kautta.

Väitöskirjassani tarkastelin kuitenkin akateemista yrittäjyyttä yliopistolähtöisten yritysten kautta.

Aiemmat tutkimukset ovat havainneet akateemiseen yrittäjyyteen liittyvän jännitteisyyttä. Vaikka tutkimuksen kaupallistamisella nähdään arvoa yhtenä keinona tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiselle, on se myös herättänyt kysymyksiä yliopistojen ja tutkijoiden asemasta yhteiskunnassa. Laajemman kaupallistamiskeskustelun lisäksi jännitteet näkyvät myös akateemisten yrittäjien arjessa, jossa he toimivat ikään kuin kahden maailman välissä.

Eroavaisuuksista syntyy jännitteitä

Tutkimuksessani tarkastelinkin jännitteitä juuri akateemisen ja kaupallisen maailman välisistä eroista syntyvinä. Akateemisten yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä vuorovaikutusta tarkastelemalla tutkin myös, kuinka näitä jännitteitä voidaan ratkaista.

Tarkastelin tutkimuksessani neljää tutkimuslähtöistä yritystiimiä. Kyseiset tiimit eivät olleet vielä aloittaneet liiketoimintaa, mutta olivat saaneet rahoitusta tutkimuksensa kaupallistamiseen. Tällaisia yritystiimejä ei ole juurikaan tutkittu aiemmassa tutkimuksessa, vaan tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa jo perustettujen yliopistolähtöisten yritysten toimintaan.

Tarkastelin tutkimuksessani neljää tutkimuslähtöistä yritystiimiä.

Tutkimukseni perusteella akateemisen yrittäjyyden jännitteisyys syntyy tutkijoiden kohdatessa akateemisen ja kaupallisen maailman välisiä eroavaisuuksia. Akateemisen taustansa ja sidosryhmiensä vuoksi tutkijat esimerkiksi arvioivat kaupallistamisen olevan osittain ristiriidassa akateemisen etiikan kanssa. Samalla kaupallistamisen sidosryhmät, kuten yrityksen perustamisessa ohjaavat mentorit, voivat ohjata heitä toimimaan tavalla, joka vastaa kaupalliseen maailmaan liittyviä odotuksia.

Tutkijoilta saatetaan esimerkiksi odottaa valmiutta toimia rajallisen tutkimustiedon valossa tai räiskyvää ja yleistävää esiintymistapaa, joka on ristiriidassa akateemisen esiintymistyylin kanssa. Jännitteet ovat vahvasti sidoksissa myös identiteettipohdintoihin: tutkija ja yrittäjä mielletään selvästi erilaisiksi identiteeteiksi, joihin yhdistetään erilaisia mielikuvia ja odotuksia.

Osaamisen näkökulmasta etenkin intensiivisissä yrityskiihdyttämöissä yritystiimiin kohdistui odotuksia ulkopuolisen toimitusjohtajan palkkaamisesta. Lyhyellä aikajänteellä yrityksen johtamiseen liittyvien osaamisten arvioitiin siis olevan tutkijoiden saavuttamattomissa.

Ratkaisut syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Jännitteiden ratkaiseminen voi tutkimukseni mukaan tapahtua kolmella tavalla. Akateemiset yrittäjät voivat mukautua kaupallisen maailman odotuksiin ja vaateisiin, vastustaa niitä ja löytää välimallin akateemisen ja kaupallisen maailman väliltä tai hylätä kaupallistamisen odotukset ja pitäytyä tutussa akateemisessa maailmassa. Niin jännitteet kuin niiden ratkaisutkin syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa akateemisten yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä, kuten yliopistotutkijoiden tai kaupallistamisasiantuntijoiden kanssa.

Jännitteiden ratkaiseminen voi tutkimukseni mukaan tapahtua kolmella tavalla.

Erilaiset ratkaisutavat ilmenevät akateemisten yrittäjien käytännön toimissa. He voivat esimerkiksi vastustaa kaupallista maailmaa omaksumalla aiemmissakin tutkimuksissa tunnistetun hybridi-identiteetin, jolloin heidän ei tarvitse täyttää kaikkia yrittäjiin kohdistuvia odotuksia. He voivat myös mieltää itsensä puhtaasti tutkijoiksi ja hakea myös yritystoiminnassa roolia, joka sallii heidän toimia tutkijaidentiteetin mukaisella tavalla. Jännitteet voivat johtaa myös yritystoiminnan hylkäämiseen, mikäli ristiriita maailmojen välillä koetaan liian voimakkaaksi.

Jännitteiden taustasyiden ymmärtäminen auttaa sekä akateemisia yrittäjiä että heidän sidosryhmiään myös niiden ratkaisemisessa. Yritystiimien sidosryhmät, kuten mentorit tai vaikkapa yliopistolähtöisten yritysten hallitusten jäsenet, ovat keskeisiä vaikuttajia akateemisten yritystiimien toiminnassa. Jänniteitä ymmärtämällä he voivat huomioida paremmin akateemisen yrittäjyyden erityispiirteet ja tarjota yrittäjille valmiiden ratkaisujen sijaan erilaisia vaihtoehtoja, joista he voivat löytää parhaiten omaan akateemisen yrittäjyyden kuvaansa sopivat ratkaisut.

Blogin kirjoittajasta

Jukka Moilanen, on kauppatieteiden tohtori, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä, innovaatioista ja teknologiasta. Hän työskentelee digitalisaation ja automaation johtamisen parissa finanssialalla. Blogissa esitelty Jukan väitöstutkimus on luettavissa täältä!