Organisaatiot kohtaavat yhä monimutkaisempia haasteita, joissa perinteinen ylhäältä-alas johtaminen ei enää riitä. Yhteiskehittävä johtaminen (eng. co-creative leadership) tarjoaa ratkaisun: osallistaminen, dialogi ja sidosryhmien mukaanotto voivat tuottaa merkittäviä etuja niin päätöksenteossa kuin organisaation kehittämisessä.

Tutkin yhteiskehittämistä väitöskirjatyössäni Cambridgen yliopistossa vuosina 2010-2015 ja väitöskirjatyöni. Yhteiskehittämisen perusajatus on, että organisaation sidosryhmät (mm. henkilöstö, asiakkaat, alihankkijat) osallistuvat aktiivisesti organisaation toiminnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Mitä eroa on aidolla yhteiskehittämisellä ja näennäisosallistamisella?

Yhteiskehittäminen tuottaa laadullista tietoa päätöksenteon prosesseihin ja parhaimmillaan yhteiskehittämistä voidaan kutsua laadullisella sidosryhmätiedolla johtamiseksi. Yhteiskehittämisen vastakohta on näennäisosallistaminen, jossa osallistetaan organisaation sidosryhmätoimijoita esimerkiksi jonkin asian kehittämiseen työpajatyöskentelyllä ja työskentelyn lopuksi materiaali jää työpajaan ts. työskentelyn tuloksia ei kerätä systemaattisesti, niitä ei analysoida ja tuoteta päätöksenteon sekä jatkotyöskentelyn tueksi raporttimuotoon vaan jatketaan ikään kuin työpajatyöskentelyä ei olisi ollutkaan. Näennäisosallistamista tapahtuu yllättävän paljon. Yleisin syy tähän on, että aidon yhteiskehittämisenprosessin läpi viemiseen ei ole osaamista ja laadullista tietoa ei osata analysoida tai siihen ei varata aikaa.

Yhteiskehittämisen johtaminen vaatii uudenlaista osallistavaa ajattelutapaa ja menetelmiä, jotta erilaisten sidosryhmien moninaiset ideat ja näkemykset voidaan hyödyntää tehokkaasti organisaation kehittämisessä ja päätöksenteossa. Ajattelutavan muutoksessa puhutaan ns. asiantuntijalähtöisestä ajattelutavasta osallistavaan ajattelutapaan. Menetelmä tasolla yhteiskehittäminen edellyttää fasilitointiosaamista ja osallistavien menetelmien haltuunottoa. Osallistavia menetelmiä löytyy monia mm. muotoiluajattelun (eng. design thinking) ja palvelumuotoilun (eng. service design) puolelta.

Kuinka johtaa yhteiskehittämistä?

Usein yhteiskehittäminen alkaa jollakin kehittämisprojektilla, johon halutaan osallistaa sidosryhmiä, mutta kokemuksen lisääntyessä moni organisaatio on nostanut osallistavan yhteiskehittämisen organisaation strategiaan, koska ammattimaisesti johdettu sidosryhmäosallisuus nähdään yhtenä kilpailukyvyn edellytyksenä.

Laadin vinkkilistan tukemaan yhteiskehittävää johtajuutta:

Vinkkilista ammattimaiseen yhteiskehittämiseen

1. Aseta yhteiskehittämiselle selkeät tavoitteet ja suunta

• Kaikille osallistujille tulee olla selvää, miksi yhteiskehittämistä tehdään ja mitä halutaan saavuttaa.
• Rakenna selkeä iteratiivinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon prosessin eri vaiheet, vastuut ja aikataulut.
• Vastuu jakautuu kaikille – yhteiskehittämisessä päätökset ovat koko ryhmän aikaansaannoksia.

2. Säilytä joustavuus ja sopeutumiskyky

• Varaa tilaa muutoksille ja uusille ideoille – yhteiskehittämisen prosessi voi viedä yllättäviin suuntiin.
• Huomioi, että yhteiskehittämisessä usein tarvitaan useita kierroksia ideointia ja arviointia.
• Anna tilaa luovuudelle – yhteiskehittämisessä ei tarvitse aina pysyä tiukoissa raameissa. Anna osallistujille mahdollisuus kokeilla ja tuoda esiin luovia ideoita ilman pelkoa epäonnistumisesta.

3. Fasilitoi

• Fasilitoi prosessia ohjaamalla keskustelua ja osallistumista, mutta vältä autoritaarista perinteistä päätöksentekoa. Tehtäväsi on varmistaa, että kaikki tulevat kuulluksi ja näkemykset käsitellään tasapuolisesti.
• Lisävinkki – moninaiset pelillistämisen keinot auttavat tasapuolisessa fasilitoinnissa.

4. Viesti ja vahvista luottamusta sekä avoimutta

• Tavoitteiden ja tuloksien selkeä kommunikointi auttaa suuntaamaan yhteistyötä oikein.
• Ole avoin prosessin kaikista vaiheista ja päätöksistä. Näytä, miten osallistujien erilaiset ideat ja ehdotukset otetaan huomioon.
• Varmista, että osallistujat kokevat omistajuutta prosessin tuloksista, jolloin he myös sitoutuvat paremmin toteutukseen.

5. Kannusta aktiiviseen tasapuoliseen osallistumiseen

• Yhteiskehittäminen tuo esiin monenlaisia näkemyksiä. Roolisi on luoda innostava ilmapiiri, jossa osallistujat tuntevat olonsa mukavaksi jakaa näkemyksiään.
• Kannusta myös osallistujia näkemään moninaisuus voimavarana.
• Varmista, että kaikki osallistuvat – huomioi hyödyntämällä erilaisia menetelmiä, että sekä hiljaisemmat ns. introvertit ja puheliaammat ns. ekstrovertit pääsevät osallistumaan tasavertaisesti.

6. Huomioi tuloskeskeisyys ja konkretian ylläpito sekä palkitse

• Ohjaa prosessia kohti käytännön tuloksia -vaikka keskustelu on tärkeää, pyri aina konkretisoimaan ideoita ja päätöksiä.
• Johda yhteiskehittämistä kohti konkreettisia ratkaisuja ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia.
• Tunnista ja palkitse edistyminen – tuo esiin, miten prosessi etenee ja miten osallistujien näkökulmat vaikuttavat tuloksiin.

7. Kerää palautetta, reflektoi ja kehity

• Pyydä jatkuvasti palautetta – Palautteen kerääminen auttaa arvioimaan, miten hyvin yhteiskehittämisprosessi etenee ja mitä parannuksia voitaisiin tehdä.
• Opettele ja kehity johtajana – analysoi palautetta ja omaa johtajuuttasi, ja kehitä jatkuvasti taitojasi yhteiskehittämisen fasilitoimisessa.

 

Blogin kirjoittaja

Krista Keränen on yhteiskehittämisen ammattilainen. Hän on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistosta aiheenaan palveluliiketoiminnan johtaminen, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu. Hän on toiminut aiemmin Laurea-ammattikorkeakoulussa mm. innovaatio- ja yrittäjyysjohtajana sekä vastannut palveluliiketoiminnan tutkimuksesta. Yrittäjänä hän on toiminut yli 20 vuotta. Krista on kehittänyt monenlaisia työkaluja yhteiskehittämiseen ja palvelumuotoiluun sekä menestynyt monessa innovaatiokilpailussa. Kristalle on kertynyt kokemusta yli 500 koulutuksesta//konsultointiprojektista, joiden aiheita on ollut palveluliiketoiminnan ja ekosysteemien kehittäminen, innovaatiotoiminta, muotoiluajattelu ja yhteiskehittäminen.

Kristan nykyinen työarki koostuu asiakasprojekteista ja valmennuksesta Vision Factoryssä (www.visionfactory.fi) ja Cambridgen yliopiston IfM Engagessa (https://engage.ifm.eng.cam.ac.uk/) sekä hallitustyöskentelystä.

Keränen, K. 2015. Exploring the characteristics of co-creation in the B2B service business. PhD disseration in Engineering. Cambridge: University of Cambridge. https://www.repository.cam.ac.uk/handle/1810/252638

Keränen, K. 2018. Yhteiskehittämisellä strategista kilpailukykyä. In Nyt olisi nuijalle töitä – Asiakasymmärrystä hallitustyöhön. Eds. Ilvonen,T. & Koskimäki, T. Helsinki: Haaga-Helia University of Applied Sciences.

Haltia-Nurmi, M. & Vainio, M. & Keränen, K. 2020. Yhteiskehittämisen ABC – Askeleet yhteiskehittämiseen Espoon oppimisympäristöissä. Espoon kaupunki. https://drive.google.com/file/d/19XTZKeynYbC5kNlcRDj8DMGqKEXCRYPb/view

Larjovuori, R-L. & Ligthart, R. & Heikkilä-Tammi, K. & Keränen, K. & Bordi, L. & Laakkonen, T. & Mäkiniemi J-P. 2020. Digimuutos tehdään yhdessä. Tampereen yliopisto. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/313005/Digimuutos%20tehdaan%20yhdessa.pdf?sequence=2