LJT-tutkijablogi: Perheyritykset kriisiaikoina – Miten sukupolvien strategiat turvaavat työn ja tulevaisuuden?
16.09.2024
Perheyritykset tunnetaan kestävyydestään ja kyvystään selviytyä myrskyisilläkin talouden merillä, mutta mikä tekee niistä niin erityisiä kriisiaikoina? Kun muut yritykset tarttuvat nopeasti henkilöstövähennyksiin ja leikkauksiin, perheyritykset tekevät toisenlaisia valintoja — valintoja, jotka usein takaavat niiden työntekijöille enemmän turvaa ja jatkuvuutta.
LUT-yliopiston tuore tutkimus avaa näkymiä siihen, miten perheyritykset, toisin kuin ei-perheyritykset, navigoivat taloudellisten kriisien haasteissa säilyttäen sekä työntekijöidensä luottamuksen että yrityksensä maineen.
Perheyritysten vakauden perusta
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että perheyritysten vakaus ei liity pelkästään yritysten taloudellisiin valintoihin vaan pitkän aikavälin suuntautumiseen (long-term orientation, LTO) ja sosioemotionaalisen varallisuuden (socio-emotional wealth, SEW) säilyttämiseen.
Tämä tarkoittaa, että perheyritykset pyrkivät huomioimaan myös sosiaaliset näkökohdat ja suojelemaan ei-taloudellisia tavoitteita, kuten perheen ja yrityksen identiteettiä, sosiaalista pääomaa, asemaa, mainetta, kontrollia ja tunnesidettä yritykseen. Nämä tavoitteet heijastuvat myös näiden yritysten työllistämiskäyttäytymiseen.
Haasteet pitkän aikavälin työllistämiskäyttäytymisen tutkimuksessa
Yritysten pitkän aikavälin työllistämiskäyttäytymisen tutkiminen on kuitenkin jossain määrin haastavaa, sillä työvoiman vähentämisen ja suorituskyvyn välinen suhde on endogeeninen: kun yritys suoriutuu hyvin, ei sillä ole tarvetta vähentää työntekijöitä, ja toisaalta, henkilöstövähennykset saattavat parantaa yrityksen suorituskykyä. Tällaisissa olosuhteissa on erittäin vaikea todistaa, mikä vaikuttaa mihinkin: onko yrityksen suorituskyky työvoiman vähentämisen syy vai seuraus?
Tämä endogeenisuusongelma on varsin yleinen taloustieteellisessä tutkimuksessa. Jotta yritysten suoriutumisen ja työllistämisen välistä suhdetta voitaisiin paremmin tutkia ja ymmärtää, tarvitaan jokin yrityksen ulkopuolelta tuleva, muutoksen aikaansaava voima.
Yritykset kohtaavat väistämättä taloudellisia laskusuhdanteita, jotka asettavat ne vaikeiden päätösten eteen. Nämä laskusuhdanteet ja kriisiajat tarjoavatkin hedelmällisen kontekstin yritysten työllistämiskäyttäytymisen tutkimiselle.
LUT yliopistossa hiljattain tehty tutkimus tarjoaa arvokkaita oivalluksia siitä, miten yritykset voivat navigoida laskusuhdanteiden haasteissa ja ylläpitää kestävää liiketoimintaa sekä mainettaan samalla, kun ne suojelevat työntekijöidensä hyvinvointia.
Uusi tutkimus valottaa perheyritysten resilienssiä
Tutkimuksessa käytettiin tilastotietoja yli 4000 suomalaisesta yrityksestä ja sen tavoitteena oli selvittää eroja pienten ja keskisuurten perheyritysten ja ei-perheyritysten työllistämiskäyttäytymisessä talouskriisien aikana.
Tutkimus on ainutlaatuinen kahdella tavalla: se tarkastelee sukupolvien välistä eroa vertaamalla ensimmäisen ja myöhempien sukupolvien perheyritysten käyttäytymistä, sekä analysoi laskusuhdanteiden eri vaiheiden vaikutusta työllistämiskäyttäytymiseen kriisiaikojen alku- ja loppuvaiheiden välillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että perheyritykset tarjoavat työntekijöilleen suurempaa turvaa taloudellisten laskusuhdanteiden ja taantumien aikana verrattuna ei-perheyrityksiin. Sukupolvien välillä on suuria eroja kriiseihin reagoinnissa: ensimmäisen sukupolven perheyritykset ovat ketterämpiä – ne tekevät muutoksia nopeasti leikkaamalla henkilöstöään heti taloudellisen paineen alkaessa, mutta pidättäytyvät tästä myöhempinä vuosina. Myöhempien sukupolvien perheyritykset ovat selvästi vakaampia – ne lykkäävät henkilöstövähennyksiä niin pitkään kuin mahdollista tehden työllisyysmuutoksia vasta pitkään matalalla tasolla pysyneen kannattavuuden jälkeen.
Perheyritysten kilpailuetu ja maine työmarkkinoilla
Tutkimus tarjoaa arvokkaita näkemyksiä siitä, miten yritykset voivat hallita työllisyyttä talouden laskusuhdanteiden aikana. Se korostaa perheyritysten roolia työmarkkinoilla ja osoittaa, että niiden vakaus ja pitkän aikavälin ajattelutapa voivat tarjota merkittävää kilpailuetua.
Perheyritykset tasapainottavat taloudellisia paineita pitkäaikaisten sosiaalisten ja tunneperäisten tavoitteiden kanssa, mikä voi parantaa niiden mainetta ja lisätä houkuttuvuutta työnantajana.
Tutkimuksen käytännön hyödyt näkyvät erityisesti yritysten kriisinhallinnassa. Yritykset, jotka panostavat työntekijälähtöisiin strategioihin, voivat rakentaa vahvempia ja kestävämpiä liiketoimintamalleja. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöiden moraalia ja sitoutumista, vaan myös auttaa yrityksiä säilyttämään positiivisen maineen vakaina työnantajina.
Näin ollen perheyritykset voivat käyttää asemaansa rauhoittaakseen sidosryhmiä ja ylläpitääkseen toiminnallista vakautta, mikä antaa niille kilpailuedun ei-perheyrityksiin verrattuna taloudellisen epävarmuuden aikoina.
Blogin kirjoittaja
Noora Heino (KTT) on yrittäjyyden tutkijatohtori LUT-yliopistossa, jossa hän tutkii ja opettaa yrittäjyyteen, omistajuuteen ja organisaatiokäyttäytymiseen liittyviä aiheita.
TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?
Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).