Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin jatkoanalyysi yli tuhannesta perheyrityksestä osoittaa, että suomalaiset perheyritykset panostavat liiketoimintansa kehittämiseen keskimäärin enemmän kuin muilla tavoin omistetut yritykset.

Edelleen, mikäli yrityksessä on useampi sukupolvenvaihdos takana ja mikäli sukupolvenvaihdos on myös todennäköinen tulevaisuuden näkymä, sitä enemmän kehittämiseen panostetaan.

Tulokset osoittavat, että pitkäikäisissä perheyrityksissä ei olla jämähdetty kehittämisen suhteen, vaan niissä on kaikkein parhaiten oivallettu jatkuva kehittämisen tarve yrityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.

Perheyrityksissä panostetaan enemmän hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn

Perheyrityksissä panostetaan myös enemmän hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn, mikä on luontevasti yhteydessä yrityksen kehittämisintensiteettiin. Tämä positiivinen lumipalloefekti yleensä johtaa myös kasvuun ja muuhun menestykseen. Useamman sukupolvenvaihdoksen tehneet perheyritykset panostavat hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn vielä enemmän kuin muut perheyritykset. Tämä on luonnollista myös ehkä sen myötä, että omistajiksi tulee muitakin kuin oman ydinperheen jäseniä.

Perheyritykset kokevat olevansa myös vahvempia äkillisissä kriiseissä.

Perheyritykset kokevat olevansa myös vahvempia äkillisissä kriiseissä. Perheyrityksistä 29 prosenttia näkee, että toiminnan jatkamisessa olisi merkittäviä ongelmia, jos omistaja joutuisi luopumaan kuoleman tai vakavan sairauden takia. Kaikista yrityksistä näin näkee 38 prosenttia.

Kehittäjä- ja ylläpitäjäperheyritykset

Perheyritykset voidaan jakaa kehittämisen, kasvutavoitteiden ja strategisen suunnitelmallisuuden suhteen kehittäjäperheyrityksiin ja ylläpitäjäperheyrityksiin. Kehittäjäperheyrityksissä on enemmän korkeakoulutettuja ja portfolioyrittäjiä kuin ylläpitäjäperheyrityksissä.

Lisäksi kehittäjäperheyrityksissä on enemmän teollisuusyrityksiä ja suurempia yrityksiä ja niissä panostetaan enemmän hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyyn. Kehittäjäperheyritykset toivovat myös enemmän lastensa jatkavan yritystoimintaa kuin ylläpitäjäperheyritykset.

Perheyritykset voidaan jakaa kehittämisen, kasvutavoitteiden ja strategisen suunnitelmallisuuden suhteen kehittäjäperheyrityksiin ja ylläpitäjäperheyrityksiin.

Kehittäjäperheyrityksillä onkin paremmat näkymät sukupolvenvaihdosten suhteen, ja ne ovat myös kiinnostuneempia ostamaan yrityksen tai liiketoimintaa kuin ylläpitäjäperheyritykset. Kehittäjäperheyritysten jatkuvuusnäkymät ovat myös positiivisemmat kuin ylläpitäjäperheyritysten – vain harva kehittäjäperheyrityksistä uskoo yritystoimintansa loppuvan.

Myös perheyritykset tarvitsevat herättelyä – aika luopua myös perintö- ja lahjaverosta

Tutkimuksen toimenpidesuositukset kohdistuvat omistajanvaihdosten herättelyyn, koulutukseen sekä lainsäädäntöön.

Myös perheyrityksiä pitäisi herätellä nykyistä voimakkaammin ja riittävän ajoissa sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Lisäksi perheyritysten valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen edellyttää aivan omanlaistaan koulutusta ja valmennusta. Yrittäjyyskasvatus keskittyy Suomessa yleensä yrityksen perustamiseen.

Yritysten ostaminen ja perheyritysten jatkaminen pitäisi olla vahvemmin esillä yhtenä vaihtoehtona. SeAMKissa olemme rakentaneet myös Jatkajakoulu-konseptin perheyritysten lapsille. He voivat opintojensa aikana valmentautua tulevaan sukupolvenvaihdokseen ja perheyrityksen tulevaan johtamiseen. Toivottavasti voimme levittää tätä konseptia muihinkin oppilaitokseen.

Edelleen raportti suosittelee, että Suomessa olisi aika luopua perintö- ja lahjaverosta kaikenkokoisissa yrityksissä.

Edelleen raportti suosittelee, että Suomessa olisi aika luopua perintö- ja lahjaverosta kaikenkokoisissa yrityksissä. Pienten perheyritysten sukupolvenvaihdokset on kohtuullisen hyvin turvattu säädösympäristön puolesta verohuojennuksilla. Keskisuuret ja suuret perheyritykset ovat erilaisessa ja huomattavasti haastavammassa tilanteessa.

Kuitenkin yhteiskunta tarvitsisi kipeästi lisää myös keskisuuria yrityksiä (Mittelstand-yrityksiä), jotka ovat suomalaisten omistuksessa. Perheyritykset ovat kaikkein potentiaalisimpia siirtymään Mittelstand-kokoluokkaan, mikäli ne voisivat nykyistä enemmän käyttää verotukseen meneviä veroja kehittämiseen

Tutkimusaineistossa 1 232 perheyritystä

Tulokset käyvät ilmi Seinäjoen ammattikorkeakoulun SeAMKin selvityksestä, jonka aineistona on valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin laaja kyselytutkimusdata.

Kyselyä välittivät jäsenilleen ja asiakkailleen Suomen Yrittäjät (SY), Elinkeinoelämän keskusliitto EK (EK), Perheyritysten liitto (PL), Finnvera, Suomen Uusyrityskeskukset (SUK), Suomen Yrityskaupat Oy ja Suomen Yrityskummit.

Kaikkiaan kyselyyn saatiin 2 333 vastausta, joista perheyrityksiä oli 1 232. Omistajanvaihdosbarometri on toteutettu neljä kertaa vuodesta 2012 lähtien. Ensimmäistä kertaa aineistosta analysoitiin perheyritysten tulokset erikseen.

Blogin kirjoittajista

Elina Varamäki (KTT, dosentti) toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtorina. Hän on tutkinut 30 vuoden ajan yrittäjyyttä ja pk-yritysten johtamista eri näkökulmista julkaissen yli 500 artikkelia ja muuta julkaisua. Hän on toiminut myös useiden yritysten hallituksissa.

Sanna Joensuu-Salo (KTT, FT, dosentti) toimii tutkijayliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on julkaissut kaikkiaan noin 300 artikkelia ja muuta julkaisua yrittäjyyteen liittyen.

Anmari Viljamaa (KTT) toimii tutkijayliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta yrittäjyyden tutkimuksen ja opetuksen parissa ja julkaissut yli 200 artikkelia ja muuta tutkimusjulkaisua.

Juha Tall (KTT) toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa käsitteli pk-yritysten uudistumista omistajanvaihdosten yhteydessä, ja hän on toiminut Suomen edustajana EU-komission omistajanvaihdosten asiantuntijaryhmässä.

Lue lisää tutkimusraportista tästä!

Toimituskunta: Satu Koskinen ja Julia Ruotsi

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).