Liiketoiminnan perusta on liiketoimintamahdollisuus – tästä ollaan oltu yksimielisiä jo vuosikymmenten ajan. Mutta mikä liiketoimintamahdollisuus oikein on ja miten niitä syntyy, onkin kiistanalaisempaa. Asia on kiinnostanut sekä tutkijoita että käytännön liiketoiminnan parissa työskenteleviä; onhan kannattava liiketoiminta ja kasvu niin yritysten strategioiden kuin politiikkojenkin agendalla.

Väitöstutkimuksessani tarkastelin liiketoimintamahdollisuuksia luomisen teorian ja sosiaalisen kontruktionismin valossa ja naisyrittäjien kontekstissa. Lähestymistapani poikkeaa yrittäjyyden tutkimuksen valtavirrasta, ja niinpä ajattelin, että se voisi tarjota uutta näkökulmaa liiketoimintamahdollisuuden käsitteenkin valottamiseen.

Tätä tutkimuskentällä kaivataankin, sillä alkuinnostuksen hälvettyä tutkijoiden keskuudessa on herännyt pettymys koko liiketoimintamahdollisuuden käsitteeseen, ja ehdotuksia sen hylkäämisestä tai korvaamisesta muilla käsitteillä on esitetty.

Analysoin naisyrittäjien tarinoita (narratiiveja) selvittäen, millaisia metaforia naisyrittäjät niissä käyttävät liiketoimintamahdollisuuksien luomisesta, miten he rakentavat identiteettiään naisina ja yrittäjinä ja tekevät ymmärrettäväksi (make sense, give sense) elämäntilannettaan ja yrittäjyyttään.

Tutkimuksessani tarkastelin, miten naisyrittäjät puhuvat liiketoimintamahdollisuuden luomisesta, itsestään yrittäjinä sekä liiketoiminnastaan ja mitä tämä kertoo meille liiketoimintamahdollisuuksista sekä niiden luomisen konteksteista.

Analysoin naisyrittäjien tarinoita (narratiiveja) selvittäen, millaisia metaforia naisyrittäjät niissä käyttävät liiketoimintamahdollisuuksien luomisesta, miten he rakentavat identiteettiään naisina ja yrittäjinä ja tekevät ymmärrettäväksi (make sense, give sense) elämäntilannettaan ja yrittäjyyttään.

Mikä liiketoimintamahdollisuus sitten oikeastaan onkaan?

Jokainen idea uudesta tuotteesta tai palvelusta ei ole vielä liiketoimintamahdollisuus. Idea on tulevaa yrittäjää inspiroiva ajatus liiketoiminnasta, joka ylimalkaisella tarkastelulla vaikuttaa hyvältä. Mutta kyseessä ei ole vielä liiketoimintamahdollisuus, vaan ideaa arvioidaan ja muovataan edelleen niin, että se paitsi näyttää taloudellisesti toimivalta, myös on yrittäjän kannalta inspiroiva, haluttava ja sellainen, joka ”makes sense” hänen osaamisensa, tavoitteidensa, käytettävissä olevien resurssiensa sekä hänen elämäntilanteensa kannalta.

Liiketoimintamahdollisuuksien luomisen teorian mukaan liiketoimintamahdollisuudet eivät ole yrittäjästä irrallisia, vaan ne syntyvät yrittäjän toiminnan tuloksena hänen ollessaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Liiketoimintamahdollisuuksien luominen ei siis ole koskaan yhden ihmisen aikaansaannos, vaan luominen tapahtuu aina yhdessä toisten, esimerkiksi toisten yrittäjien, kilpailijoiden, asiakkaiden ja perheenjäsenten, kanssa.

Tutkimuksen tulosten valossa liiketoimintamahdollisuuden luominen ei pääty yrityksen perustamiseen, vaan sitä luodaan pikemminkin jatkuvasti.

Tutkimuksen tulosten valossa liiketoimintamahdollisuuden luominen ei pääty yrityksen perustamiseen, vaan sitä luodaan pikemminkin jatkuvasti. Alkuvaiheessa keskeistä on altistaa oma idea ympäristön arvioitavaksi ja kerätä siitä palautetta.

Kriittinen palaute kannattaa käyttää idean kehittämiseen eteenpäin samalla ryhtyen vuoropuheluun ympäristön kanssa. Tämän kautta yrittäjä voi muovata ympäristönsä näkemyksiä ideansa kannalta suotuisaan suuntaan, esimerkiksi puheella ”give sense” eli maalata kommunikoinnissaan kuulijoilleen sellaisen uskottavan kuvan maailmasta, jossa liikeidea näyttäytyy toimivana ja järkevänä.

Tutkimusaineistossani naisyrittäjien puheessa (metaforissa) korostuvat yrittäjän vastuu erityisesti siitä, että hän jättää ideoiden kehittelyn ja lähtee toimimaan, sitkeys jatkaa mahdollisuuden luomista vastoinkäymisistä huolimatta, unelmat mahdollisuuden siemenenä ja motivaation lähteenä, rohkeus toimia epätietoisuudesta ja epävarmuudesta huolimatta.

Toki joskus on niinkin, että alkuperäinen idea ei koskaan löydä ympäristöstä vastakaikua, mutta sen kehittely voi vielä täysin uusien mahdollisuuksien äärelle – meidän ei pidä siis väheksyä sattumankaan vaikutusta.

Tutkimukseni perusteella liiketoimintamahdollisuus ja yrittäjä itse, eli hänen identiteettinsä, arvonsa, tavoitteensa ja unelmansa ovat yhteen kietoutuneita ja erottamattomia. Liiketoimintamahdollisuuden on oltava yhteensopiva näiden kanssa, ja sen täytyy sopia myös yrittäjän elämäntilanteeseen niin, että kokonaisuus loksahtaa paikoilleen palapelin palasten lailla.

Olemmeko ajattelussamme usein turhan paljon kiinni mahdollisuuden taloudellisen hyödyn arvioinnissa?

Vaikka mahdollisuus vaikuttaisikin taloudellisesti kannattavalta, ei sillä ole merkitystä, jollei se tunnu yrittäjästä hänelle itselleen sopivalta, eli jollei se ole ”an opportunity for me”. Tämä liittyy myös yrittäjyyden tarkoitukseen ja merkitykseen.

Aineistoni naisyrittäjien keskuudessa liiketoimintamahdollisuudella ja yrittäjyydellä ylipäätään näyttää olevan muitakin tarkoituksia, kuin tuottaa yrittäjälle ansio: monelle se on keino luoda sellainen ympäristö, jossa työn tekeminen on mielekästä, tai joka tarjoaa ratkaisun johonkin muun elämän osa-alueen tilanteeseen.

Yrittäjyys ei ole siis pelkästään taloudellisen hyödyn tavoittelemista, vaan se voidaan nähdä myös emansipaationa, keinona vapautua ympäristön tai oman tilanteen rajoitteista. Naisyrittäjien tapauksessa nämä rajoitteet saattavat liittyä myös sukupuoleen ja yhteiskunnan ja kulttuurin normeihin, jotka määrittävät, millainen naisen tulee olla, ja mitä naisen tulee tai ei tule tehdä – vaikkakin tämä tutkimus tehtiin yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista.

Yrittäjyys ei ole siis pelkästään taloudellisen hyödyn tavoittelemista, vaan se voidaan nähdä myös emansipaationa, keinona vapautua ympäristön tai oman tilanteen rajoitteista.

Naisyrittäjien puheessa yrittäjyys näyttäytyy arkisempana kuin mediassakin usein esitettävissä sankaritarinoissa. Monesti yrittäjät halutaan kuvata poikkeuksellisina yksilöinä, jotka visionäärisyytensä ja kyvykkyytensä ansiosta ovat onnistuneet, usein alun vastuksista huolimatta, luomaan menestyneen yrityksen. Tällainen tarina on säkenöivä ja inspiroivakin, ja toki puolustaa paikkaansa positiivisen kuvan rakentamisessa yrittäjyydestä.

Monet yrittäjät eivät kuitenkaan koe itseään poikkeuksellisina sankareina, ei tulevaisuuden ennustajina, eivät edes riskinottajina. Jos ja kun haluamme kannustaa ihmisiä yrittäjyyteen, oleellista on, millaista tarinaa yrittäjyydestä kerromme.

Nostammeko esille sankareita, jotka ovat muuttaneet maailmaa ja rakentaneet imperiumeja, vai tarjoammeko roolimalliksi yrittäjää, joka vaikkapa osana yrittäjätiimiä on onnistunut rakentamaan kannattavan liiketoiminnan?

Ensimmäisessä tarinassa on tietysti hohtoa, mutta jälkimmäisen voisi ajatella kertovan realistisempaa tarinaa, jossa yrittäjän ei tarvitsekaan osata kaikkea itse, vaan liiketoimintamahdollisuutta luodaan yhdessä toisten kanssa.

Naisyrittäjien tarinoissa yrittäjä sinnikkäästi puurtaa kohti unelmaansa, joka voi olla omasta ajankäytöstä päättäminen, itselle sopivan työympäristön luominen ja työskentely omilla ehdoillaan ja omien arvojen mukaisesti. Naisyrittäjien tilanteet, motiivit ja keinot luoda liiketoimintamahdollisuuksia ovat moninaiset.

Blogin kirjoittajasta

Riikka Franzén on porilainen yrittäjyyden tutkija, joka työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkijatohtorina. Hän on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa useita kehittämishankkeita, joista viimeisimpinä mikro- ja pienten yritysten yritysvastuullisuutta vahvistavaa Hybridi-hanketta (www.utu.fi/hybridi) ja pienten yritysten ja yrittäjien resilienssiä tukenutta Yrtti-hanketta (www.utu.fi/yrtti). Riikan tutkimusalueita ovat liiketoimintamahdollisuudet, naisyrittäjyys ja naisyrittäjien sosiaalinen pääoma sekä yrittäjyyden opetus. Riikan yrittäjyyden alaan kuuluva väitöskirja löytyy täältä!

TUTKIJA, HALUAISITKO KERTOA OMISTA TUTKIMUSTULOKSISTASI TÄLLÄ FOORUMILLA?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäpäällikkö Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).