Viimeaikaiset tutkimukset tunteista päätöksenteossa antavat vahvaa tukea väitteelle, että tunteilla on merkittävä rooli päätöksenteossa. Näin ollen tunteilla on lähes väistämättä kiistaton rooli myös työelämän päätöksenteossa.

Väitöstutkimukseni1 tarkoituksena oli selvittää yritysjohdon päätöksentekijöiden tunnekokemusten merkitystä strategisissa investointipäätösprosesseissa. Sen myötä tutkimuksen tavoitteena oli problematisoida olemassa oleva investointipäätöksentekoon liittyvä tutkimuskirjallisuus hyödyntämällä tieteellistä nykykäsitystä tunteiden roolista strategisessa päätöksenteossa.

Vastoin yleistä uskomusta tunteet eivät ole ainoastaan haitaksi päätöksentekokyvyllemme, vaan sen sijaan tunteet myös olennaisesti auttavat päätöksentekijöitä tekemään parempia päätöksiä.

Väitöstutkimuksen tärkeimmät tulokset viittaavat siihen, että tunnekokemuksilla on ainakin kaksitoista tärkeätä roolia strategisen investointipäätösprosessin eri vaiheissa. Näitä rooleja ovat esimerkiksi sisäinen kompassi, päätöksenteon mahdollistaja, kehotus toimintaan, oppimiskeino ja ideanvälittäjä. Seurauksena on, että nämä tunnekokemusten useat eri roolit voidaan mieltää yhdeksi kokonaisuudeksi – tai jopa välttämättömäksi ”älylaitteeksi” – jolla on erilaisia elintärkeitä toimintoja päätöksenteossa. Samalla tulokset osoittavat miten koettu epävarmuus voimistaa tunnekokemuksia.

Kun syy-seuraussuhteisiin ja päätöksentekijöiden tavoitteisiin liittyvät epävarmuuden tunteet kasvavat päätöstekoprosessin aikana, myös muut tunnekokemukset voimistuvat. Tunnekokemuksilla on lisäksi tiivis yhteys ihmisen luontaisiin oppimismekanismeihin, ja siksi ne näyttävät vaikuttavan yritysjohdon päätöksentekijöiden tapaan käyttää laskentatietoa strategisiin investointeihin liittyvän päätöksenteon aikana.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu väitöstutkimukseeni, ja nyt siis keskustellaan tunteista ja päätöksenteosta – ja etenkin yritysjohdon kannalta tärkeistä päätöksistä, joihin liittyy yleensä huomattava summa rahaa, eli strategisista investointipäätöksistä.

Kysymys kuuluukin: Mitä tunteet oikeastaan ovat; sekä miksi ja millä tavoin tunteet vaikuttavat yritysjohtajien päätöksentekoon? Väitöstutkimukseni keskeinen väite on, että toimivat tunneprosessit ovat järkevän päätöksenteon edellytys. Miksi näin?

Tarkastelen tätä väitettä kolmen keskeisen pointin kautta: 1) yritysjohdon käytäntöjen ja tieteellisen keskustelun lähtökohtana on ollut usein tunteiden ja järjen vastakkain asettelu; 2) nyt myös yritysjohtajat itse tiedostavat ja ennen kaikkea uskaltautuvat avoimemmin puhumaan tunnekokemustensa vaikutuksesta päätöksenteossa; ja 3) tunneprosessien tuottama tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä.

1. Pointti: Tunteiden ja järjen vastakkain asettelu

Tarkastellaanpa ensimmäistä pointtia. Filosofit ja tutkijat ovat yli 2000 vuoden ajan usein asettaneet järjen ja tunteet vastakkain. Vastoin yleistä uskomusta tunteet eivät ole ainoastaan haitaksi kyvyllemme tehdä päätöksiä, vaan sen sijaan tunteet myös olennaisesti auttavat päätöksentekijöitä tekemään parempia päätöksiä.

Eri tieteenaloilla tunnetutkimus on myös ollut melko kirjavaa, ja yleisesti ottaen tunteiden ja niiden vaikutusmekanismien syvällisemmän ymmärryksen rakentaminen on jäänyt varsin harvojen tieteentekijöiden harteille.

Jääkiekkotermiä lainaten tunnetutkimus oli pitkään paitsiossa ja jäi varsin vähälle huomiolle. Laskentatoimen ja etenkin yritysjohdon strategisen investointipäätöksenteon kirjallisuudessa tunnekokemusten ja tunneprosessien tutkimus on jäänyt hyvin vähäiseksi.

Jos tunteista ylipäänsä on puhuttu, on ne useimmiten tuotu esiin järkevää, eli rationaalista, päätöksentekoa haittaavana tekijänä. Tunteiden merkitystä päätöksenteossa on joko väheksytty tai niiden vaikutus päätöksissä on tietoisesti haluttu pitää mahdollisimman vähäisenä.

Viimeisen 30 vuoden aikana tunteet ovat herättäneet uudelleen tutkijoiden mielenkiinnon. Erityisesti aivan viimeaikaiset tutkimukset tunteista päätöksenteossa niin neurologian (eli aivotutkimuksen) kuin psykologian (eli mielen tutkimuksen) alueella antavat vahvaa tukea väitteelle, että tunteilla on merkittävä – ja jopa aivan keskeinen rooli – päätöksenteossa. Ja itse asiassa, että tunteet ovat mukana jokaisessa päätöksessä – halusimmepa sitä sitten tai emme. Näin ollen tunteilla on lähes väistämättä kiistaton rooli myös yritysjohtajien tekemissä päätöksissä.

2. Pointti: Tunnekokemusten vaikutus päätöksenteossa

Toiseen pointtiin liittyy väitöstutkimukseni yksi suurimmista yllätyksistä. Vastoin ennakko-odotuksia tutkimuksen haastatteluiden yhteydessä kävi ilmi, miten avoimesti kaikki tutkimukseen osallistuneet yritysjohtajat uskaltautuivat puhumaan tunteista ja niiden vaikutuksesta päätöksissä. Eräs haastateltavista totesi asian aivan suoraan seuraavasti:

”Tieteelliset tutkimuksethan osoittavat, että jokainen päätös perustuu tunteisiin. Tämähän on tieteellinen fakta. Loppujen lopuksi, jokainen tekee päätökset tunteiden pohjalta. Selvästikin ihmiset yrittävät vakuuttaa itse itsensä näillä [investointi]laskelmilla.”

Toinen haastateltavista kertoi puolestaan näin:

”[Strategista investointipäätöstä] ei voi tehdä ilman vahvaa tunnesidettä, ja se on enemmän taidetta kuin tekniikkaa. … Siinä on paljon kyse ’oman jutun’ toteuttamisesta ja ’oman kädenjäljen’ jättämisestä seinälle.”

3. Pointti: Tunneprosessien tuottama tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä

Kolmantena ja samalla tärkeimpänä pointtina oli se, että tunneprosessien tuottama tieto auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä. Mitä tunteet sitten ovat ja miksi ne vaikuttavat päätöksentekoon niin paljon?

Tutkimuskirjallisuus esittää, että tunteet ovat päätöksenteossa niin sanotusti ’kuskin paikalla’, koska tunneprosessit ovat sisäänrakennettu ihmiseen ja tunteiden toiminta on pitkälti automaattista ja alitajuista.

Tunneprosessit muodostavat älykkään, mutta monisäikeisen mekanismin, joka toimii niin hienosti ja sulavasti, että yleensä emme edes huomaa sitä. Se on vähän niin kuin auto, jolla ajamme päivittäin. Voimme ajaa autolla tuhansia kilometrejä ja emme kiinnitä autoon tai sen toimintaan juurikaan mitään huomiota. Mutta… kun auto hajoaa yllättäen keskellä yötä pilkkopimeällä valtatiellä, ja talvisessa pakkasen huurruttamassa lähimaastossa on vain tykkylumen peittämää metsää silmän kantamattomiin, huomaamme yhtäkkiä kuinka tärkeitä ominaisuuksia auton valot ja lämmitys sekä moottorin, vaihteiston ja pyörien avulla aikaansaatu liike ovatkaan; ja kuinka tämä arjessa huomaamaton hieno kulkuneuvo onkin lopulta sangen monimutkainen laite.

Tunnetutkimuksen arvostettu pioneeri, neurologian ja psykologian professori Antonio Damasio erottaa toisistaan tunteiden kaksi toisiinsa kytkeytyvää, mutta erillistä osa-aluetta; nimittäin: 1) tunneprosessit ja 2) tunnekokemukset.

Tutkiessaan omia potilaitaan Damasio tutkimusryhmineen huomasi, että sellaiset potilaat, joiden elimistön tasapainoista toimintaa ohjailevat tunneprosessit olivat vahingoittuneet esimerkiksi aivoihin kohdistuneen vamman johdosta, eivät kyenneet vastaanottamaan ja käsittelemään aivojen ja kehon lähettämiä tunnesignaaleja. Nämä henkilöt, jotka muuten pystyivät arjessa toimimaan melko normaalisti, tekivätkin päätöstilanteissa poikkeuksellisen paljon riskialttiita päätöksiä – tai he eivät välttämättä kyenneet tekemään lainkaan päätöstä. Tämä johtui siitä, että heidän elimistön normaaliin toimintaan kuuluvat tunneprosessit eivät enää välittäneet aivoille viestiä siitä, oliko kyseisessä päätöstilanteessa olevat vaihtoehdot hyviä, huonoja vai jotain siltä väliltä.

Tunnekokemukset sen sijaan ovat tietoinen havaintomme kaikesta siitä, mitä meidän kehossamme ja mielessämme tapahtuu, kun tunneprosessit ovat aktiivisena ja koemme fyysisesti niiden vaikutuksen.

Tunnekokemukset tulevat välittömästi sen jälkeen, kun tunneprosessit ovat aktivoituneet. On kuitenkin huomioitava, että emme ole läheskään aina tietoisia tunneprosessien toiminnasta. Emme siis välttämättä koe tietoisia tunnekokemuksia, vaikka tunneprosessit olisivatkin aktiivisena.

Näin ollen tunnekokemusten voidaan ajatella olevan ikään kuin tietokoneen ruutu – tai hyvin monimutkainen verenpainemittari – josta voimme seurata kehomme tilaa, ja mitä mielessämme ja kehossamme tapahtuu; kun taas tunneprosessit ovat yksinkertaistettuna elimistömme erilaisia toimintamekanismeja.

Ihmisten päätöksenteossa tunnekokemukset yhdistyvät mielen ilmiöihin, eli kognitiivisiin toimintoihin. Näitä ovat esimerkiksi asioiden havainnointi ja niiden muistaminen, aivoissa tapahtuva tiedonkäsittely, sekä järkeily- ja päättelykyky.

Näin ollen tunnekokemukset tuovat mieleemme tilanteesta riippuen sellaisia asioita, ideoita, ajattelu- ja käyttäytymistapoja, jotka ovat linjassa vallitsevan tunnetilan kanssa.

Tyyppiesimerkki tästä on pelon tunnekokemus, jonka myötä ihminen saattaa taistella vastaan, jähmettyä paikoilleen tai paeta kyseisestä tilanteesta. Päätöstilanteessa arvioitavana olevan vaihtoehdon lopputulema (hyvä, huono tai jotain siltä väliltä) sekä myös tilanteeseen liittynyt tunnemuisto yhdistyvät, tallentuvat muistiimme ja jättävät pysyvän muistijäljen.

Tämän mekanismin kautta tunnekokemuksista syntyvät tunnemuistot ja niihin liittyneet päätöstilanteiden lopputulemat muokkaavat ajan kuluessa sitä, miten tunteet meihin lopulta vaikuttavat. Ja tästä nimenomaisesta syystä tunteilla näyttäisi olevan olennainen yhteys myös siihen, miten opimme uusia asioita.

Tämä avaa uusia ovia tunnetutkimuksen tekoon ja auttaa meitä näkemään jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin osanneet ehkä edes katsoa. Nykytietämystä hyödyntämällä ymmärrämme paremmin, mitä oikeastaan päätöksenteon aikana ihmiskehossa ja -aivoissa tapahtuu. Toimivat tunneprosessit ovat järkevän päätöksenteon elintärkeä edellytys.

Tunteilla on erilaisia tärkeitä ja sisäänrakennettuja rooleja strategisessa investointi-päätöksenteossa, kuten esimerkiksi päätöksenteon mahdollistaminen epävarmuuden vallitessa ja jatkuvan oppimisen varmistaminen kokemuspohjaista tietoa hyödyntämällä. Tunteet ovat siis mukana jokaisessa päätöksessä – halusimmepa sitä sitten tai emme.

Nykytiede tarjoaakin yritysjohdolle laajemman ymmärryksen tunteiden toiminnasta ja sitä kautta käytännön työkaluja tunneälykkääseen päätöksentekoon ja toimintaan. Koska tunnekokemukset ja tunneprosessit ovat universaali ilmiö ihmisillä, voidaan nykytiedon pohjalta tehdä laajempiakin johtopäätöksiä. Ymmärtämällä mitä tunteet ovat, mistä ne tulevat ja miten ne meihin vaikuttavat, voimme tunnistaa ja tulkita tunneprosessien tuottamaa tietoa älykkäämmin päätöksenteossamme ja toiminnassamme.

Havainnoimalla omia aitoja tunteitamme ja hyväksymällä ne sellaisenaan, olemme matkalla kohti parempaa itsetuntemusta ja sisäistä tasapainoa. Kun vielä uskaltaudumme työelämässäkin ilmaisemaan tunnekokemuksiamme avoimemmin, opimme tulkitsemaan sekä omia että toisten ihmisten tunteita paremmin, ja samalla kehitämme omaa tunneälyämme ja ”tunnetyökalupakkiamme”. Tämä taito ei ole välttämättä helppo saavuttaa, mutta se on jokaisen opittavissa.

Lue lisää aiheesta Mika Jakovaaran väitöskirjasta ”Feelings of Emotion in Strategic Investment Decisions.”

Blogin kirjoittajasta

Mika Jakovaara, on liikkeenjohdon konsultti ja tunnetutkija. Jakovaaralla on 15 vuoden monipuolinen työkokemus eri toimialojen haastavista johto- ja asiantuntijatehtävistä mm. S-ryhmässä ja Säästöpankissa. Esimieskokemusta hänellä on 7 vuotta. Tutkimuksen ja opetuksen saralla Jakovaara on työskennellyt 5 vuotta. Turun kauppakorkeakoulusta väitellyt Jakovaara on työurallaan toiminut kouluttajana lukuisissa koulutuksissa ja vastuullisena vetäjänä erilaisissa tilaisuuksissa. Hän on toiminut mm. TSE Executive -koulutuksen puolella yritysjohdon valmentajana ja luennoinut Turun kauppakorkeakoulussa yritysjohdon strategisesta talousjohtamisesta, johdon ohjausjärjestelmistä ja suoritusmittauksesta. Suurimmat yleisöt ovat käsittäneet satoja ihmisiä.

Tutkija, haluaisitko kertoa omista tutkimustuloksistasi tällä foorumilla?

Voit olla yhteydessä Boardman LJT:n hallituksen puheenjohtajaan Satu Koskiseen (satu.koskinen@boardman.fi) tai viestintäkoordinaattori Julia Ruotsiin (julia.ruotsi@boardman.fi).