Tutkijablogi: Näin omistuspohja ja hallituksen diversiteetti vaikuttavat yrityksen vastuullisuuteen

Yritysten vastuullisuudesta puhutaan paljon, mutta millaista keskustelua hallituksissa käydään sosiaalisesta vastuullisuudesta? Minkälainen hallituksen rakenne tukee yhtiön vastuullisuuden kehittymistä? Väitöstutkimuksessani Turun yliopistosta selvitin, lisääkö sosiaalinen vastuullisuus yhtiön taloudellista menestystä ja miten hallitus näkee yhtiön sosiaalisen vastuullisuuden.

Tuoreessa väitöstutkimuksessani tutkin hallitusten jäsenten motivaatiota hallitustyötä kohtaan ja selvitin, miten hallituksen diversiteetti vaikuttaa yhtiön sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tarkastelin myös, onko hallituksen sosiaalisella vastuullisuudella yhteyttä yhtiön taloudelliseen menestykseen.

Sosiaalisen vastuullisuuden vaikutuksia ei aina ymmärretä

Vastuullisuus jaetaan perinteisesti kolmeen osa-alueeseen: ympäristövastuuseen, hallinnolliseen vastuuseen ja sosiaaliseen vastuuseen. Näiden lisäksi on syytä kuitenkin muistaa myös taloudellinen vastuullisuus. Vain menestyvä ja kannattava yritys pystyy jatkamaan toimintaansa ja pitämään huolta muun muassa henkilöstöstään. Taloudellisessa vastuullisuudessa yritysten hallitukset ovat yleensä varsin osaavia.

Suomessa ympäristövastuu on monissa yhtiöissä myös hyvällä tasolla, ja hallinnolliset prosessit hoidetaan usein oikein yhtiön etua ajatellen. Lahjontaa, oman edun tavoittelua tai muita hallinnon vääryyksiä on tilastojen mukaan Suomessa vähän. Sosiaalinen vastuullisuus on sen sijaan monimutkaisempi aihe. Yritykset toteuttavat monia sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä toimia, mutta eivät aina kiinnitä tähän erityistä huomiota.

Yritykset toteuttavat monia sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä toimia, mutta eivät aina kiinnitä tähän erityistä huomiota.

Toisaalta monet yhtiöt julistautuvat vastuullisiksi, mutta eivät välttämättä ymmärrä sosiaalisen vastuullisuuden vaikutuksia sidosryhmiinsä. Esimerkiksi, kuinka moni yhtiö voisi maksaa toimittajilleen laskut ennen eräpäivää, jos toimittaja tätä pyytäisi? Tai voisiko tietyissä tilanteissa tarjota ennakkopalkkaa tärkeän menoerän kattamiseksi, jotta työntekijä ei joutuisi turvautumaan kalliiseen rahoitukseen? Monessa yrityksessä kynnys tämän kaltaisiin joustoihin voi olla korkea, vaikka yhtiön taloudellinen tilanne sen mahdollistaisikin. Näissä tilanteissa yhtiön sosiaalinen vastuullisuus joutuu haastettavaksi.

Omistuspohja sekä hallitusten jäsenten ikä ja sukupuolijakauma vaikuttavat

Yksi mielenkiintoinen löydös tutkimuksessani oli, että hallituksen jäsenten ikä vaikutti näkemyksiin sosiaalisesta vastuullisuudesta. Mitä vanhempi hallituksen jäsen, sitä tyytyväisempi hän oli yhtiönsä sosiaaliseen vastuullisuuteen. Tämä voi kertoa siitä, että kokeneemmat osaajat muistavat, miten asiat olivat aiemmin, tai siitä, että nuorempien jäsenten odotukset sosiaaliselle vastuullisuudelle ovat korkeammat.

Mitä vanhempi hallituksen jäsen, sitä tyytyväisempi hän oli yhtiönsä sosiaaliseen vastuullisuuteen.

Tutkimuksessani tarkasteltiin myös yhtiön omistusrakenteen vaikutusta hallituksen kokemaan sosiaaliseen vastuullisuuteen. Ainoa omistusmuoto, jolla havaitsin olevan merkittävä vaikutus, oli institutionaalinen omistus. Yhtiöissä, joissa oli institutionaalisia omistajia, sosiaalinen vastuullisuus koettiin korkeammaksi verrattuna muihin yrityksiin. Tämä voi johtua siitä, että aiheesta keskustellaan enemmän hallituksissa, ja myös omistajat ovat asiasta kiinnostuneita. Lisäksi tällaisissa yrityksissä vastuullisuusraportointi voi olla kattavampaa.

Molempien sukupuolien mukanaolo hallituksessa lisäsi hallituksen sosiaalista vastuullisuutta.

Tutkimukseni mukaan myös molempien sukupuolien mukanaolo hallituksessa lisäsi hallituksen sosiaalista vastuullisuutta. Myös hallituksen koon kasvattaminen lisäsi tämän tutkimuksen mukaan hallituksen sosiaalista vastuullisuutta. Täten voitaneenkin todeta, että hallituksen diversiteetin lisääntyessä hallituksen sosiaalinen vastuullisuus lisääntyi.

Keskustelua sosiaalisesta vastuusta on jatkettava

Väitöstutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhtiöiden hallitusten jäsenille. Vastauksia kerättiin Boardmanin lisäksi, DIF:n, Hallituspartnerien, Perheyritysten liiton, Yrittäjien sekä Future Boardin kautta. Tutkimuksessa on siis edustettuna laaja joukko suomalaisia hallitusosaajia.

Sosiaalinen vastuullisuus on aihe, joka vaatii edelleen kehitystä ja aktiivista keskustelua hallituksissa. Yhtiöiden menestyksen kannalta on keskeistä, että sosiaalinen vastuullisuus ymmärretään osana kokonaisvaltaista vastuullisuutta ja liiketoimintastrategiaa. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä yhtiön taloudellisen menestyksiä ja yhtiön sosiaalisen vastuullisuuden välillä.

Tutkimukseni toinen osa keskittyi hallituksen jäsenen motivaatioon ja siihen, miten yhtiö saisi hallituksen jäsenen päivän parhaan hetken käyttöönsä. Seuraavassa, myöhemmin ilmestyvässä, blogissani kuvaan hallituksen jäsenen motivaation tutkimusta ja sen löydöksiä. Pysy siis kuulolla, jos aihe kiinnostaa!

Kirjoittajasta

Klaus Breitholtz on diplomi-insinööri (tuotantotalous), kauppatieteiden maisteri (kansainvälinen johtaminen) ja tuore hallitustyön tohtori. Hän toimii nuorten hallitusosaajien verkoston Future Boardin hallituksen puheenjohtajana sekä Hallituspartnerit ry:n hallituksessa vastuualueenaan hallitustyön kehittäminen ja tutkimus. Lisäksi hän työskentelee biotech-yhtiö Genevia Technologies Oy:n talousjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on intohimoinen lumilajien opettaja alppihiihdossa, lumilautailussa kuin murtomaahiihdossakin.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.