Tutkijablogi: Tällainen on suomalaisen omistajuuden anatomia

Omistajat päättävät mitä omistetaan, miten omistusta hallinnoidaan ja milloin siitä omistajanvaihdoksessa luovutaan. Omistajien tärkeästä roolista huolimatta suomalaisten yritysten omistajista tiedetään vähän, erityisesti pörssin ulkopuolisissa yrityksissä. Tuore tutkimukseni paikkaa tätä puutetta kartoittamalla listaamattomien osakeyhtiöiden omistajatietoja vuosilta 2006–2022.

Tutkimuksessa käytetyt osakastiedot perustuvat yritysten antamiin veroilmoituksiin ja osinkojen vuosi-ilmoituksiin. Tosiasiallisten edunsaajien havaitseminen onnistuu valtaosassa yrityksiä. Aineisto ei ole ainutlaatuinen vain Suomessa; monesta muusta maasta vastaavia tietoja olisi mahdotonta kerätä.

Henkilöomisteiset yritykset ovat tärkeitä, mutta niiden omistajia on vähän

Henkilöomisteiset listaamattomat yritykset osoittautuvat tärkeiksi Suomen taloudelle. Lähes yhdeksän kymmenestä toiminnassa olevasta osakeyhtiöstä on henkilöomisteisia. Vaikka monet näistä yrityksistä ovat melko pieniä, niillä on yhdessä suuri taloudellinen merkitys. Yritysten kokonaisliikevaihdosta niiden osuus on kolmannes, ja ne työllistävät puolet kaikkien yritysten henkilökunnasta. Lopusta vastaavat mm. ulkomaalaisomisteiset, julkishallinnon omistamat ja pörssiin listatut yritykset. Näistä ryhmistä yksikään ei yllä tärkeydessä henkilöomisteisten yritysten tasolle.

Yritysvarallisuuden osalta varakkain prosentti eli 1 700 henkilöä omistaa lähes puolet kaikesta yritysvarallisuudesta.

Henkilöomisteisten yritysten osakkeita omistaa Suomessa vain 170 000 henkilöä. Keskimääräisellä omistajalla on yritysvarallisuutta 340 000 euroa, kun mediaaniomistuksen arvo jää vain 40 000 euroon. Huomattavan arvokkaita yrityksiä omistavat ovat erityisen harvinaisia. Yritysvarallisuuden osalta varakkain prosentti eli 1 700 henkilöä omistaa lähes puolet kaikesta yritysvarallisuudesta. Miljonäärejä on 8 500 kappaletta ja yli 10 miljoonan varallisuus löytyy vain 600 omistajalta.

Omistajat ovat usein miehiä ja keski-ikäisiä

Omistajat poikkeavat havaituilta demografisilta ominaisuuksiltaan väestöstä. Miehet muodostavat noin 70 prosenttia henkilöomisteisten yritysten omistajakunnasta. Tyypillinen omistaja on 40–64-vuotias. Omistamisen todennäköisyys putoaa huomattavasti 65 ikävuoden ylittyessä, mikä johtunee yrityksen myynnistä, lopettamisesta tai siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle.

Omistajia on paljon Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, vähän Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.

Alueellinen tarkastelu paljastaa, että omistajia ja yritysvarallisuutta on väestön määrään suhteutettuna huomattavan paljon Ahvenanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Toisessa ääripäässä ovat alueet, joissa omistajia on vähän väestöön verrattuna. Näihin lukeutuvat Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo. Omistajuus onkin kovin epätasaisesti jakautunutta Suomessa.

Omistajakunnassa on huomattavaa vaihtuvuutta

Vuosittain kymmenesosa omistajista lopettaa. Tilalle tulee hieman tätä määrää enemmän omistajia, joten nettomääräisesti omistajien määrä kasvaa vuosittain hieman. Pitkällä aikavälillä luopuvia omistajia on paljon: vain joka kolmas vuoden 2006 omistajista pysyy asemassaan vuoteen 2022 asti.

Suomalainen omistajuus kapeilla hartioilla

Tutkimuksen tulokset kertovat, että henkilöomistajia on vähän, omistajakunnassa on huomattavan paljon vaihtuvuutta ja omistajuus on vahvasti keskittynyttä. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

Julkisessa keskustelussa omistajien rooli nähdään usein passiivisena. Todellisuudessa monet omistajat tekevät hartiavoimin töitä omistamiensa yritysten hyväksi. Omistajat vaikuttavat myös laajemmin toimimalla hallituksissa, bisnesenkeleinä ja pääomasijoitusrahastojen sijoittajina. Nykyisistä omistajista tulisikin pyrkiä pitämään kiinni.

Omistajien vähäinen määrä korostuu lähivuosina, koska omistajia eläköityy kiihtyvällä tahdilla. Omistajanvaihdoksiin tulisikin valmistautua huolella niiden haittaamatta yritysten toimintaa. Lisäksi olisi hyvä selvittää syitä naisten aliedustukseen omistajien joukossa.

Omistajuuden tutkimus Aallossa laajenee syksyllä 2025

Aalto-yliopistossa omistajuuden tutkimus saa lisää vaikuttavuutta, kun Aalto Ownership Lab aloittaa syksyllä 2025. Uusi tutkimuskeskus syventää omistajuuden tutkimusta, korostaa sen yhteiskunnallista merkitystä ja on jatkumoa Aaltoon vuonna 2022 perustetulle omistajuuden lahjoitusprofessuurille. Aalto Ownership Labin toiminta rahoitetaan lahjoitusvaroin.

Lahjoittamalla voit olla mukana mahdollistamassa entistä vaikuttavampaa omistajuuden tutkimusta. Aalto Ownership Labista ja lahjoitusmahdollisuuksista voi lukea lisää täältä.

Kirjoittajasta

Samuli Knüpfer on toiminut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa omistajuuden professorina vuodesta 2022 lähtien. Hän väitteli Helsingin kauppakorkeakoulusta tohtoriksi vuonna 2007 ja on työskennellyt muun muassa London Business Schoolissa Iso-Britanniassa ja BI Norwegian Business Schoolissa Norjassa.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. Sen tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. LJT:n tutkijablogissa tuomme esiin omistajien, hallitusjäsenten ja johdon kannalta kiinnostavia tutkimustuloksia kehittämisessä ja päätöksenteossa hyödynnettäviksi.