Boardman Advisors webinaari: Dominant logic – ”Kun menestyksen resepti voi johtaa jopa tuhoon”
16.02.2023
Helmikuun Boardman Advisors -webinaarissa keskusteltiin dominoivasta logiikasta. Webinaarissa vastattiin kysymyksiin:
- Mitä on dominoiva logiikka?
- Miten dominoiva logiikka vaikuttaa päätöksentekoon?
Aiheesta puhuivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Pekka Mattila ja Boardman-partneri, väitöskirjatutkija Jaana Rosendahl. Tilaisuuden moderaattorina toimi Tom von Weymarn.
Dominoiva logiikka syntyy aikaisemmasta menestyksestä
Parhaiten dominoivaa logiikkaa selittää sen syntyprosessi. Pekka Mattila kuvasi puheessaan syntyprosessin seuraavanlaiseksi.
Ensin syntyy menestys. Tätä menestystä halutaan selittää, ja vähitellen menestyksen reseptistä syntyy dominoiva logiikka.
Kun menestyksen resepti on löytynyt, sitä noudatetaan silmät sumussa. Dominoivan logiikan avulla aletaan tarkastelemaan myös uusia tilanteita, mikä johtaa siihen, että mahdollisuuksia jää näkemättä.
Lopuksi dominoiva logiikka rajoittaa ja kuihduttaa yrityksen toimintaa. Täten siitä, mikä toi joskus menestystä, voi muodostua jopa tuhon siemen.
Yksinkertaistaen dominoiva logiikka tarkoittaa siis sitä, että yrityksestä löytyy yhteiset periaatteet sille, miten se maailmaa katsoo ja mihin se uskoo.
Dominoivan logiikan näkyvät osat mukaan strategiseen keskusteluun
Abstraktista luonteestaan huolimatta dominoivalla logiikalla on näkyviä osia. Pekka Mattila kertoi dominoivan logiikan näkyvän yrityksen rakenteissa ja käytännöissä.
Yrityksen rakenteissa oleva dominoivan logiikan voi nähdä, kun kysyy kysymyksen: miten toiminta järjestetään?
“Tähän kysymykseen jokainen voi löytää vastauksen vuosikertomuksesta”, Pekka Mattila sanoi.
Dominoiva logiikka tulee esiin myös käytännöissä eli siinä, miten yritys työstää asioita ja tekee päätöksiä.
Käytännöissä piilevän dominoivan logiikan voi nähdä, kun kysyy kysymyksen: miten asiat tehdään?
Jaana Rosendahlin mukaan yritysten olisi tärkeää nähdä dominoivan logiikan näkyvät osuudet ja pysähtyä niiden äärelle.
“Minun ehdotukseni on, että OHJ-ketju (omistajat-hallitus-johto) miettisi yhtenä strategiakeskustelun osana dominoivan logiikan näkyviä osia. Mitä kaiken tämän meidän touhumme taustalla on, joka näkyy ulospäin? Vastauksia voitaisiin kysyä kaikkialta organisaatiosta ja se kannattaisi dokumentoida. Tämän jälkeen mietittäisiin, onko yrityksen toiminta vielä ajan tasalla.”
Rosendahl muistuttaa, että uusiutuminen kannattaa aloittaa hyvän sään aikana.
“Tämä on kaikkien yrityksen strategisessa johdossa toimivien hyvä tunnistaa.”
Dominoiva logiikka tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia, jos niihin vain uskalletaan tarttua
Dominoiva logiikka näkyy paitsi yksittäisissä yrityksissä, mutta myös toimialoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että koko toimiala voi toimia tietyn, ei välttämättä parhaimman, tavan mukaan. Tämä avaa uusille kilpailijoille mahdollisuuksia.
Hyvänä esimerkkinä voidaan Pekka Mattilan mukaan pitää OnniBussia. Se haastoi juna- ja bussialan dominoivaa logiikka, ja pakotti ne muuttamaan hinnoitteluaan.
“Tarvittiin kapinallinen, josta lähti paljon ääntä, hajoittamaan toimialan kaavan.”
Valtavirrasta poikkeavia päätöksiä ei kuitenkaan ole helppo tehdä.
Yleensä henkilöt, jotka tällaisia merkittäviä päätöksiä pystyisivät tekemään, omaavat aikaisempia näyttöjä menestykseen johtaneista valinnoista. He omaavat vahvan valtaperustan.
“Paradoksi on siinä, että mitä vakiintuneempi valtapohja on ja mitä enemmän saavutettuja voittoja on, sitä tiukemmassa niihin johtanut logiikka istuu. Se joka voisi tehdä jotain radikaalia, ei halua sitä usein tehdä. Populaatiotasolla tällainen ilmiö on vahvasti näkyvissä”, Pekka Mattila kuvasi.
Älä unohda tehdä ruumiinavausta – se haastaa dominoivaa logiikkaa
Kun jokin asia menee pieleen, mutta sille ei tehdä kunnollista ruumiinavausta, dominoiva logiikka ei tule haastetuksi ajoissa. Tällöin pieleen menneistä asioista voi tulla Pekka Mattilan mukaan organisaatiotraumoja.
“Meillä on tapana lakaista ikävät asiat maton alle. Ajan kuluessa maton alla oleva möykky kasvaa suureksi.”
Vaikka yritysmaailmassa asioita pitää usein paketoida kiireessä, olisi ajattelun kaavoista ja vinoumista tärkeää käydä keskustelua.
“Kun asioita käsitellään kiireessä, niitä pyritään usein yksinkertaistamaan ja riisumaan. Tästä muotoutuu vähiten nyrkkisääntöjä ja perusperiaatteita, joiden mukaan toimitaan.”
Ja näin huomaamattakin alkaa syntymään dominoiva logiikka.