Helmikuun lopussa järjestetyssä Boardmanin aamustudiossa syvennyttiin luonnon monimuotoisuuteen. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuorot Metsä Groupin johtajavalta luontoasiantuntijalta Timo Lehesvirralta ja Solidiumin sijoitusjohtajalta Annareetta Lumme-Timoselta.

Tilaisuus järjestettiin hybridinä, ja sen järjesti Boardmanin Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla -kehittämisfoorumi.

Tapahtumaa moderoi Boardmanin kehittämisfoorumin jäsen ja Varman vastuullisuudesta ja viestinnästä vastaava johtaja Hanna Kaskela. Loppusanat lausui Boardmanin kehittämisfoorumin puheenjohtaja, Boardmanin partneri Aija Bärlund.

Paikan päälle Varmalle saapui noin 50 osallistujaa. Linjoilla puheenvuoroja seurasi 100 kiinnostunutta kuulijaa.

Tilaisuus oli avoin kaikille teemasta kiinnostuneille.

Suomen talouden luontohistoria

Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta aloitti puheenvuoronsa kuvaamalla Suomen talouden luontohistoriaa. Hän kertoi, että 1900-luvulla luonto optimoitiin tuotantopalveluihin. Sotien jälkeisessä Suomessa metsää hakattiin tehostetusti sotakorvausten maksamiseksi.

1990-luvulla metsäalan lainsäädäntö kohtasi monia merkittäviä muutoksia ja eri toimialoilla ja yrityksissä otettiin käyttöön ympäristön johtamisjärjestelmiä. Metsäsertifiointijärjestelmässä oli kuitenkin valuvika, Lehesvirta selittää. Ongelmaksi nousi se, että jokainen toimija sai itse subjektiivisesti päättää, oliko hänellä luontovaikutuksia vai ei.

Lehesvirta kertoo, että 1990-luvun järjestelmän kautta yrityksiin muodostui toimintakulttuuri, missä luonto monesti sivuutettiin, koska yritysten aiheuttamat luontovaikutukset olivat välillisiä tai niitä oli vaikea tunnistaa.

Lehesvirta kertoo, että viimeiset 15 vuotta luontokeskustelua on hallinnut alkuaine hiili. Hiileen on hänen mielestään keskitytty liikaa. Lehesvirta sanoi, että jos keskustelua hiilen ympäriltä ei saada siirrettyä monimuotoisuuden ympärille, kestävyysmuutos on vaarassa mennä kiinni. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnon monimuotoisuus heikkenee pysyvästi.

Hän ajattelee, että tärkeintä ei ole hiili vaan monimuotoisuus.

Mitä Metsä Group tekee luonnon monimuotoisuuden eteen?

Metsä Group tavoittelee luontoa vahvistavaa liiketoimintamallia. Yhtiön tavoitteena on, että luonnon tilaa vahvistavat käytänteet on valtavirtaistettu vuoteen 2030 mennessä ja että käytänteille on kehitetty seurantajärjestelmä, joka pohjautuu tiedeperustaisiin indikaattoreihin.

Tällä hetkellä Metsä Group pyrkii edistämään luonnon monimuotoisuutta Metsä Group Plus -palvelulla. Palvelussa esimerkiksi ostetaan ja jalostetaan vain viittä puulajia Suomen 30:stä puulajista, ja hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita.

Lehesvirta kertoo, että jokaisella puulajilla on oma seuralaislajistonsa, joka suosii tai vaatii tietyn puulajin esiintymistä elääkseen ja lisääntyäkseen. Tästä syystä on tärkeää, että metsät säilyvät monimuotoisina.

Lehesvirta mainitsi, että Metsä Groupin Luontohankkeiden rahoitusohjelma haku on auki 30.4.2024 saakka. Metsä Group rahoittaa ohjelman kautta luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita, eikä se tavoittele hankkeille liiketoiminnallista voittoa. Rahoitusta voivat hakea muun muassa järjestöt, yhdistykset, koulut ja kunnat.

Lisäksi Lehesvirta kertoi, että tähän asti kattavin tieto metsäluonnon monimuotoisuudesta ja sen kehityksestä löytyy Valtakunnan metsien inventoinnista (LUKE), Operaatio Mustikasta (LUKE) ja Uhanalaisuusarvioinnista (Punainen kirja).

Solidium: Vastuullisesti toimivat yritykset menestyvät paremmin

Solidiumin sijoitusjohtaja Annareetta Lumme-Timonen avasi kuulijoille Solidiumin pitkän tähtäimen yritysvastuuohjelmaa, jota se toteuttaa vuosina 2022–2026. Ohjelman prioriteetteihin kuuluu muun muassa se, että sen omistusyhtiöillä on kunnianhimoiset yritysvastuutavoitteet ja verrokkejaan paremmat tulokset yhtiölle ja toimialalle olennaisissa vastuullisuuden aiheissa.

Solidium teki vuosina 2020–2022 omistamilleen yhtiöille vastuullisuusanalyysin, jossa se kävi läpi omistusyhtiöidensä suhtautumista monimuotoisuuteen. Analyysissä muun muassa selvitettiin, ovatko omistusyhtiöt tietoisia siitä, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia monimuotoisuus ja luontokato voivat niiden liiketoiminnalle aiheuttaa. Lisäksi analyysissa tutkittiin, ovatko yhtiöt määritelleet toimenpiteitä monimuotoisuuteen liittyen, ovatko toimenpiteet olennaisia ja riittäviä.

Lumme-Timonen kertoi, että viime vuonna Solidum aloitti vastuullisuusanalyysin vaiheen 2.0. Toisessa vaiheessa Solidium selvittää muun muassa omistusyhtiöiden biodiversiteettijohtamisen tasoa, toimialojen keskeisiä teemoja, yhtiöiden vaikutuksia ympäristöönsä ja altistumisen suoruutta.

Lumme-Timonen sanoo, että omistusyhtiöiden biodiversiteettiin liittyvää tavoiteasetantaa hidastaa standardisoidun mittariston puute. Hän kertoi, että osa Solidiumin omistusyhtiöistä on alkanut kehittämään omia indikaattoreita ja osa seuraa erilaisten viitekehyksien, kuten TNFD:n (Taskforce for Nature-related Financial Disclosures) ja SBTN:n (Science-based targets for Nature), kehittymistä.

Lataa ESG-opas hallitusten jäsenille ja johdolle

Tilaisuuden lopuksi Boardmanin vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla -kehittämisfoorumin puheenjohtaja Aija Bärlund kannusti osallistujia lataamaan Boardmanin ESG-oppaan.

Boardman on yhteistyössä osaamiskumppaneidensa Futuricen ja PwC:n kanssa laatinut kattavan ESG-oppaan pörssilistatuille, suurille ja keskisuurille yritysten hallitusten jäsenille ja johdolle.

Boardmanin Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla -kehittämisfoorumi päivittää vuosittain opasta vastaamaan uusia raportointivaatimuksia.

Lataa ESG-opas täältä!

Teksti ja kuvat: Karoliina Kuhalampi