Työelämää on totuttu pitämään ’järjen valtakuntana’, johon ei tunteilu kuulu. Tämä orientaatio näkyy vahvasti myös liike-elämän koulutuksessa ja tutkimuksessa, joka on keskittynyt vahvasti ihmisten kognitiivisiin valmiuksiin. Tosiasiassa tunteilla, kuten ilolla ja pelolla, on kuitenkin suuri merkitys myös liike-elämän eri tilanteissa.

Boardmanin LJT:n (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) painopisteen mukaisesti tarkastelimme näitä kysymyksiä Omistajat-Hallitus-Johto (OHJ) -ketjun näkökulmasta tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelun avulla LJT:n keskustelutilaisuudessa.

Tilaisuuden moderaattorina toimi Mikko Kosonen, Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja LJT:n hallituksen jäsen ja hänen kanssaan näkemyksiään jakoivat Sari Baldauf, Nokian hallituksen puheenjohtaja, Tiina Alahuhta-Kasko, Marimekon toimitusjohtaja ja professori Timo Vuori Aalto-yliopistosta.

“Tunteet saattavat ohjata päätöksentekoa toiseen suuntaan”

Vuori esitteli tilaisuudessa 15 vuoden tutkimustyön pohjalta teoriayhteenvetoa tunteista. Hänen mukaansa organisaatioissa kaikki ihmiset kokevat tunteita. Usein esille nousee erityisesti tunteiden vaikutus muutokseen, joka ilmenee vastarintana. “Tehdään järkevä päätös, mutta organisaation ihmiset pahoittavat mielensä ja eivät toimikaan niin kuin on toivottu”.

Sen lisäksi johtajat itse kokevat paljon tunteita. Strategiset tilanteet ja vaihtoehdot herättävät tunteita ja ne vaikuttavat päätöksentekoon analyyttisten mallien lisäksi. “Analyyttinen malli ja tunteet korreloivat keskenään, mutta eivät kuitenkaan täydellisesti.” Näin ollen tunteet saattavat ohjata päätöksentekoa toiseen suuntaan.

Vuoren mukaan tunteiden syntymiseen liittyen tulee tunnistaa kolme tärkeää tekijää, joita ovat johtajien oma käyttäytyminen ja esimerkki, organisaation historia sekä organisaation lujat, formaalit ja konkreettiset valinnat. Hän korostikin puheenvuorossa, että tunnereaktiot olisi hyvä ottaa huomioon organisaatiomuutoksia tehtäessä – mietitään minkälaista organisaatiota luodaan ja mitä tunteita se herättää organisaation henkilöstössä.

“Vaihtoehto A saattaa analyyttisen mallin mukaan näyttää pikkuisen paremmalta kuin muut vaihtoehdot. Kuitenkin analyyttisen mallin puute on se, että se olettaa, ettei ihmisillä ole tunteita ja he reagoivat vain rationaalisesti. Jos vaihtoehto herättää kielteisiä tunteita ihmisissä, niin he eivät tee niin kuin analyyttinen malli ennustaa vaan jotain muuta ja tällöin muutoksen toteutus epäonnistuu.”

Vuori nostikin esille, että juuri tunteiden vaikutuksesta vaihtoehto B, joka ei analyyttisen mallin mukaan ole se paras, mutta tunteiden kannalta kyllä, saattaa usein todellisuudessa johtaa parempiin lopputuloksiin.

“Muoti ja design on tunnebisnestä” – Tunteet Marimekon johtamisessa

Alahuhta-Kaskon mukaan tunteiden huomioon ottaminen on Marimekon johtamisessa keskeistä. “Marimekon olemassaolon tarkoitus ja missio on voimaannuttaa ihmisiä olemaan rohkeasti oma itsensä ja tuoda arkeen iloa rohkein värein ja kuvioin, niin siinäkin on nimenomaan kysymys tunteista.”

Hänen mukaansa muoti ja design ovat itsessään tunneriippuvaista liiketoimintaa ja näin ollen myös Marimekon koko liiketoiminta lähtee liikkeelle tunteista ja luovuudesta. “Meillä luovuus ei liity vain suunnittelijoiden työhön, vaan se liittyy ihan koko organisaation työhön ja ongelmaratkaisuun.”

Alahuhta-Kasko kuvasikin Marimekkoa emotionaaliseksi organisaatioksi. “Monet, jotka ovat tulleet eri organisaatioista meille, ovat kommentoineet sitä, että olemme todella tunteilla menevä organisaatio.”

Hänen mukaansa tunteikkuus huokuu luovuudesta, mutta myös hyvin vahvasti siitä, että ihmiset kokevat merkityksellisyyttä omassa työssä suhteessa yrityksen missioon, joka on muotimaailman kontekstissa hyvin erilainen ja vastavirtaan menevä. Tämän takia työn tekemiseen Marimekossa liittyy paljon intohimoa.

Alahuhta-Kasko kertoi myös tilaisuudessa esimerkin, kuinka yrityksessä käytiin organisaation jäsenten huolia läpi ennen suuria strategiamuutoksia. Katso esimerkki alla olevasta videosta.

“Pitäisi ajatella, ettei olla poliisihommissa” – Tunteet hallitustyöskentelyssä

Nokian hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf jakoi tilaisuudessa kokemuksiaan tunteiden merkityksestä erityisesti hallitustyöskentelyssä. Hänen mukaansa hallitustyöskentelyssä pitäisi lähtökohtaisesti tavoitella sitä, että toimitusjohtaja lähtee viemään asioita eteenpäin energisoituneena hallituksen kokouksen päätyttyä.

“Pitäisi ajatella, ettei olla poliisihommissa. Valvomassa ja osoittamassa rikkeitä vaan muistaa, että siellä ollaan coachaamassa asioita eteenpäin.”

Hallituksen agendalle tulee useimmiten organisaation tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä asioita päätettäväksi. “Tunneilmaston ja bisneskehittämisen kannalta hallitustyöskentelyssä on tärkeää tunneilmapiiri ja sen rakentaminen, “ totesi Baldauf. Hallitustyöskentelyn näkökulmasta tulee muistaa se, että jokainen henkilö osa muiden ihmisten ympäristöä.

Baldauf korostikin, että on tärkeää tiedostaa oman roolin ja käyttäytymisen vaikutus siihen, millainen ilmapiiri hallitushuoneessa vallitsee ja uskalletaanko mielipiteitä tuoda esille hallituksen kokouksissa.

Lisäksi Baldauf korosti puheenvuorossaan kuuntelun merkitystä. “Yksi asia, joka vaikuttaa merkittävästi tunteisiin on kuunteleminen, intensiivinen kuuntelu ja sen kuuntelu, että mitä se toinen yrittää sanoa.”

Tilaisuudessa keskusteltiin myös yksinäisyyden tunteesta toimitusjohtajan tehtävässä ja hallituksen puheenjohtajan merkityksestä toimitusjohtajan sparrauskumppanina ja yksinäisyyden lieventäjänä.

Yleisöltä tulleen kysymyksen tiimoilta pohdittiin myös sitä, pitäisikö yrityskulttuurin olla aina rakentava ja kannustava? Katso mitä panelistit vastasivat alla olevasta videosta.

Boardman LJT

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Meitä erityisesti kiinnostavia teemoja ovat johtaminen, strategia, ennakointi, omistajuus, hallitustyö, yrittäjyys, vastuullisuus sekä työelämän muutos.LJT järjestää vuosittain useita keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia, joiden tavoitteena on aktiivinen, syvällinen ja luottamuksellinen pohdiskelu kulloisestakin ajankohtaisesta aiheesta.

Toivotamme LJT:n teemojen parissa työskentelevät tutkijat, johtajat ja muut toimijat tervetulleeksi mukaan toimintaamme.

Lue lisää ja liity Boardman LJT:n jäseneksi!