Boardman Advisors -tilaisuudessa keskusteltiin Janne Ruohosen, KTT, yritysoikeuden professori (tenure track) Tampereen yliopistosta johdolla kuntayhtiöistä ja niiden hallitusten toiminnasta. Ruohosen uuden professuurin alana on yritysten hallitustyöskentelyn oikeudelliset kysymykset ja kuntayhtiöt. Ruohosen alustuksen jälkeen kuultiin Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen kommenttipuheenvuoro.

Kuntayhtiöiden viimeaikaiset näkymät

Minna Karhunen

Osakeyhtiöiden käyttö kuntien toiminnan organisoitumisessa on lisääntynyt viime vuosien aikana ja kuntayhtiöiden liikevaihto on selkeästi kasvanut. “Samalla myös vaatimukset kuntayhtiöitä kohtaan ovat myös lisääntyneet”, kertoi yritysoikeuden professori Janne Ruohonen ja viittasi kommentillaan erityisesti kuntayhtiöiden taloudelliseen puoleen.

Kunnat ovat entistä enemmän yhtiöittäneet mm. kiinteistö- ja infratoimintoja. Yleisimpiä syitä yhtiöittämiselle on tutkimuksen mukaan tehokkuuden lisääminen sekä osakeyhtiön vastuusuhteiden selkeys. Ruohonen kuitenkin korosti puheenvuorossaan, että yhtiöittämistä tulee aina pohtia tapauskohtaisesti.

Kuntaomisteisten yhtiöiden taustalla on hyvin monenlaisia ajatuksia miksi ne ovat syntyneet. “Esimerkiksi kilpailuneutraliteetti ja tehostamisnäkökulma,” kertoi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. “Tilanteita, joissa lähdetään yhtiöittämään ja kilpailemaan markkinoille, edeltää hyvinkin vahva ideologinen keskustelu. Näin on syntynyt myös markkinoilla toimivia yhtiöitä. “

Ruohonen ja Karhunen olivat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi kuntayhteistyö voi olla tehostamisen ohella yksi yhtiöittämisen syistä. “Itsessään juridisen toimintamuodon muuttamisella ei synny tehostamista, vaan se tarvitsee toimenpiteitä niin johdolta kuin päätöksentekijöiltä”, totesi Karhunen.

Hyvin usein nähdään, että kuntayhtiöissä pystyttäisiin tekemään esimerkiksi säästö- tai tehostamistoimenpiteitä vähemmällä poliittisella vääntämisellä kuin kunnan omassa organisaatiossa. Näin ollen päätösvalta halutaan Karhusen mukaan ns. ulkoistaa yhtiöille, jolloin ei jouduta kantamaan poliittista vastuuta.

Kuntayhtiöt ovat viime vuosina myös panostaneet Corporate Governancen kehitykseen ja konserninohjaukseen. Ruohonen kuitenkin korostaa, että kuntayhtiöt kohtaavat edelleen haasteita kuntalain ja osakeyhtiölain saralla. Myös kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemuksessa on edelleen kehitettävää mm. asiantuntijavaatimuksen ja tasa-arvokysymysten saralla.

Kuntayhtiöiden hallituksen rooli ja tehtävät

Myös kuntayhtiöissä hallituksen keskeinen tehtävä on valvoa toimitusjohtajan toimintaa. Ruohonen nosti esille, että kuntayhtiön hallituksen jäsenellä on velvollisuus tuntea yhtiötä koskeva keskeinen sääntely. “Liian usein hallituksen jäsenen vahingonkorvausvelvollisuus tulee yllätyksenä.“

Janne Ruohonen

Ruohonen nosti esille puheenvuorossaan erityisesti kuntayhtiöiden henkilövalintoihin liittyvät kysymykset. Hallituksen kautta voidaan tehokkaasti kehittää yhtiötä, mutta hallitusjäsenten valinnat tulisi sitoa asiantuntemukseen.

Kuntayhtiöiden hallituksen puheenjohtajille toteutetun kyselyn (Tampereen yliopisto, 2018) mukaan osa-alueita, joiden osaamista tarvittaisiin kuntayhtiöiden hallituksissa ovat toimiala-, talous- ja rahoitusosaaminen, strateginen hallitustyöskentely sekä oikeudellisten asioiden osaaminen.

Kuntalain 47.2 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kuitenkin kuntayhtiöihin valitaan hallitusjäseniä edelleen poliittisin perustein eikä tämä toimintatapa edistä yhtiön toiminnan tarkoituksen toteutumista.

Karhusen mukaan monesti ajatellaan, että yhtiöt tarjoavat poliittisia paikkoja, joilla vaalien jälkeen pystytään palkitsemaan mahdollisimman monia osallistumisesta vaaleihin. Näin saadaan lisää jaettavia luottamushenkilöpaikkoja. “Kyllähän näistä poliittisten puolueiden on usein vaikeaa päästää irti,” totesi Karhunen.

“Todella toivottavaa olisi, että entistä enemmän poliittisesta katsantokannasta riippumatta yhtiöihin valittaisiin pätevyyden perusteella. Mutta se on todella riippuvaista kunnan poliittisesta kulttuurista ja onko kunnassa luottamus olemassa toimijoiden välillä.”

Ruohonen korosti, että kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimus ja sen vahvistamisen pitäisi toteutua kuntayhtiön tarpeista käsin. Kuntaomisteisiin hallituksiin tarvitaan riippumattomia hallitusjäseniä, joilla on vahvaa asiantuntemusta hallitustyöskentelystä.

“Mielestäni parhaaseen tulokseen päästään sillä, että kuntaomistuksen taustalla oleva moniarvoinen omistajarakenne otetaan hallitusjäsenten valinnoissa edelleen huomioon. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että ulkopuolelta on saatavilla asiantuntijoita hallituksiin. Tästä yhdistelmä on hyvinkin mahdollista muodostaa toimiva ja osaava hallituskokoonpano.”

Tarkemmin kuntayhtiöiden hallitustyöskentelyä ja omistajaohjausta käsitellään teoksessa Ruohonen, Janne – Vahtera, Veikko – Penttilä, Seppo: Kuntayhtiö. 2., uudistettu painos. Alma Talent. Julkaistaan kesäkuussa 2021.

Advisors -ryhmän tavoitteena on kehittää yritysten päätöksentekoa ja omistajuutta. Boardman Advisors -ryhmään kuuluu kokeneita, aktiivisesta liikkeenjohdon tehtävistä jo pois jääneitä asiantuntijoita ja vaikuttajia. Advisorin jäsenet toimivat mentoreina vuosittaisessa mentorointiohjelmassa yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Lue lisää toiminnasta täältä!