Vastuullisuus ja muuttuvat työelämän käytännöt

Vastuullisuus ja muuttuvat työelämän käytännöt

Korona on pakottanut meidät eristäytymään ja perinteiset yhteisön rakentamisen keinot ovat tulleet haastetuksi niin työelämässä kuin muillakin elämän osa-alueilla. Miten mielenterveys näkyy työkyvyssä? Miten työkykyä voidaan johtaa?

Boardmanin vastuullisuusaiheita käsittelevässä Aamustudiossa syvennyttiinkin tarkastelemaan etätyön vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen ja työkykyyn sekä tarkasteltiin millaisilla keinoilla yritysten omistajat, hallitus ja johto voivat vaikuttaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Tilaisuutta moderoi Anu Kallio, sote-sektorilla toimivan Humanan toimitusjohtaja ja Boardman Aamustudion työryhmän jäsen.

Korona on kolhinut – miten voi suomalainen työelämä?

Työeläkevakuutusyhtiön Varman ylilääkäri kertoi Jan Schugk tilaisuudessa, miten koronan vaikutukset näkyvät “Miten Suomi voi”-tutkimustulosten tilastoissa. Hän painotti esityksessä nimenomaa mielenterveyden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä.

Jan Schugkin mukaan pandemian alkuvaiheessa havaittiin, että työhyvinvointi lisääntyi etätyöhön siirryttäessä, kun muun elämän ja työn yhteensovittaminen helpottui. Pitkittynyt pandemia-aika on kuitenkin vähentänyt työn imua ja työuupumus on lisääntynyt merkittävästi erityisesti nuorilla ja yksin asuvilla henkilöillä.

Samalla pitkien sairauspoissaolojen määrä (yli 2 vk) on kääntynyt laskuun vuodesta 2020. Yllättävää on kuitenkin se, että mielenterveysperusteiset pitkät poissaolot eivät ole kehittyneet kaikissa ikäluokissa. “Lähes kaikissa ikäryhmissä skaala on mennyt alaspäin, jos ei oteta huomioon alle 50-vuotiaita naisia.”

Schugkin mukaan juuri mielenterveyden häiriöt ovat olleet yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiselle. Ne ohittivat 2019 jopa tuki ja liikuntaelinten sairaudet.

Hyvinvointi ja pahoinvointi näyttää polarisoitavan suomalaisessa yhteiskunnassa yhä vahvemmin. “Jostain syystä työelämä on muuttunut niin, että varttuneemmat ikäryhmät pärjäävät tasaisen hyvin, mutta alle 30-vuotiaat jäävät yhä enemmän työeläkkeelle, mikä on erittäin huolestuttavaa”, totesi Schugk.

Syitä mielenterveyshäiriöistä aiheutuvat haitat vaikuttavat lisääntyvän? Schugkin mukaan tähän on useita, mutta yhtenä merkittävän tekijän hän nosti esille sosiaalisen median vaikutuksen, joka luo kuvitelmia ja odotuksia elämästä, jotka eivät välttämättä ole realistisia ja aiheuttavat pettymyksiä.

Tilaisuutta moderoi Anu Kallio, sote-sektorilla toimivan Humanan toimitusjohtaja ja Boardman Aamustudion työryhmän jäsen ja alustukset kuultiin Varman ylilääkäri Jan Schugkilta, PwC:n henkilöstöjohtaja Leena Tiensuulta sekä If Vahinkovakuutus Oyj:n Health Partnerilta Hannele Rönköltä.

 

Katsaus asiantuntijaorganisaatioiden työelämään nyt – Case PwC

PwC:n henkilöstöjohtaja Leena Tiensuu antoi katsauksen asiantuntijaorganisaation työhön nyt työelämän murroksen aikana. Työelämän intensiivisyys ja etätyö ovat molemmat haastaneet meitä ajattelemaan asioita uusiksi, hän kertoi.

Siirtymä etätyöhön sujui hyvin ja jopa toi tehokkuutta. Aluksi poissaolot vähenivät. “Ehkä ei kirjattu itseä sairaaksi vaan tehtiin kotona töitä jaksamisen mukaan”, Tiensuu pohtii

Tiensuu nosti esille erityisesti etätyöskentelyn aiheuttaman huolen työntekijöiden jaksamisesta ja sosiaalisen kontekstin kapeutumisesta. Tämä aiheuttaa samalla myös työntekijän ja työnantajan välisen siteen heikkenemistä, mikä puolestaan lisää vaihtuvuutta. “Työntekijät vaihtavat herkemmin työpaikkaa, kun sidos työyhteisöön on heikko. Tämän takia olemme PwC:lle syventyneet pohtimaan erityisesti, kuinka tätä sidosta voidaan vahvistaa, yrityksen ja tiimien tasolla”.

PwC:llä jaksamisen haasteet tunnistettiin riskiksi jo edellisen strategiakauden alussa ja tarjottiin yksilöille tukea ja lanseerattiin työntekijöiden käyttöön kartoituksia, valmennuksia sekä mindfullness-tunteja BeWell-otsikon alla. Työterveyshuollon kanssa on otettu käyttöön digitaalisia tukipalveluita ja luotu malli mielenterveyspoissaoloihin tarttumiseksi. Lisäksi yrityksessä panostetaan kulttuuriin, jossa jaksamisen ja mielenterveyden haasteista saa puhua.

Tiensuu korosti erityisesti esihenkilöiden roolia ja johtamista työntekijän jaksamisen haasteiden tunnistamisessa ja tuessa. Esihenkilöiden koulutuksessa painotetaan henkilön kohtaamista, huolien varhaista havaitsemista ja tuen tarjoamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Miten työkykyä voidaan johtaa? – Case If Vahinkovakuutus Oyj

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa kuultiin konkreettisia esimerkkejä If Vahinkovakuutus Oyj:n Health Partnerilta Hannele Rönköltä siitä, kuinka työkykyä voidaan johtaa vastuullisesti.

Rönköllä on vuosien kokemus strategisesta, operatiivisesta sekä tuloksellisesta työkykyjohtamisesta. Työkyvyn edistäminen on Rönkön mukaan tärkeää, sillä se hyödyttää niin työnantajaa, työntekijää sekä yhteiskuntaa. Työkyvyttömyys aiheuttaa merkittäviä kustannuksia kaikille edellä mainituille osapuolille ja siksi olisi tärkeää edistää suomalaisten työkykyisyyttä myös yritysten tasolla.

“Työkykyjohtamisesta haluaisin haastaa johtotasoa miettimään mikä yrityksen työkyky johtamisen tilanne on? Mitä halutaan työkykyjohtamiselta? Onko yrityksessä jotain ennustavia mittareita ja miten sitä johdetaan?”

Rönkön mukaan, kun johdetaan ihmisiä ja työkykyä, saadaan aikaan myös merkittäviä säästöjä. Tämän takia esimiehillä pitäisi olla tiedossa, mikä työssä kuormittaa? Miksi ihmiset ovat poissa? “Kun ymmärrämme työn kuormitustekijät arjessa voimme vaikuttaa ja ennaltaehkäistä niitä työkyvyttömyyseläkkeitä,” toteaa Rönkkö.

Ifillä työkykyä mitataan säännöllisesti organisaation eri tasoilla. Henkilöstölle tehdään mm. henkilöstökysely kaksi kertaa vuodessa, jonka tuloksista pyritään ennakoimaan vahvistuvia työkykyä heikentäviä trendejä ja indikaattoreita.

Yrityksessä laadittiin lisäksi ohjelma, jonka puitteissa organisoidusti tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Organisaatiossa panostetaan myös esihenkilöiden kouluttamiseen.

Boardman Aamustudio on ”Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla” -kehittämisfoorumin toteuttama konsepti, jossa käsitellään sitä, miten vastuullisuudesta tehdään yrityksille ja julkisyhteisöille erottautumistekijä ja kilpailuetu sekä miten se otetaan osaksi liiketoimintaa ja sen johtamista. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta vaativat ilmoittautumisen. Liity Boardmanin uutiskirjelistalle ja saat tiedon seuraavasta tilaisuudesta suoraan sähköpostiisi!

Liity uutiskirjelistalle tästä!


Tilaa uutiskirje