Viimeisten vuosien aikana on nähty merkittävä muutos vastuullisuuteen liittyvässä keskustelussa ja ennen kaikkea kokonaisvaltaisen tekemisen osalta. Yhä useammin vastuullisuus nähdään osana yrityksen strategiaa ja arvonluontia sekä mahdollisuutena saavuttaa kilpailuetua.

Kestävän rahoituksen regulaatio on vauhdittamassa tätä muutosta ja luo vaatimuksia yhtiöiden rahoitukseen ja tiedonantotarpeisiin. Vastuullisuutta tarkastellaan entistä enemmän taloudellisen arvonluonnin näkökulmasta.

Edellä mainittuihin kysymyksiin sukellettiin Boardmanin vastuullisuusaiheita käsittelevässä aamustudiossa Tiina Puukkoniemen (PwC), Karo Nukarisen (YIT Oyj), Asko Siintola (OP Yrityspankki Oyj) sekä Paula Laineen (Ilmastorahasto Oy) johdolla. Tilaisuutta moderoi Markku Katajisto (PwC).

Tämä artikkeli on tapahtuman koosteen toinen osa. Lue ensimmäinen osa täältä!

Miten ESG vaikuttaa pankkien analyyseissä?

Asko Siintola kertoi tilaisuudessa, miten ESG-analyysi toimii pankeissa ja miten ESG tulee vaikuttamaan esimerkiksi yhtiön luottokelpoisuuteen. Lisäksi Siintola kertoi yleisesti kestävän rahoituksen kehityksestä ja sääntelyn vaikutuksesta pankkimaailmaan.

Siintola esitteli tilaisuudessa analyysin siitä, millaisen evoluution ESG on kokenut yritysrahoituksessa ja erityisesti yrityspankin näkökulmasta.

“Pankeissa ESG on osa luottokelpoisuuden arviointia, joka liittyy yhtiöiden rating-työhön. Muutama vuosi sitten keskustelu perustui enemmän siihen, että pitää tuntea yritysten vastuullisuutta ja lähdettiin opettelemaan työtä melko vapaamuotoisesti.”

Vuonna 2021 tähän tapahtui Siintolan mukaan merkittävä muutos, kun Euroopan pankkiviranomaisilta tuli ohjeistus. Ohjeistuksessa määriteltiin, minkälainen ESG-analyysin tulee olla. Samalla tulivat tarkemmat määrittelyt siitä, mihin vastuullisuusasioihin tulee keskittyä.

Tulevaisuudessa tullaan varmasti integroituneempaan lähestymistapaan. Analyysin laajuus saattaa kaventua entistä syvemmin määrällisesti tiettyihin teemoihin, joilla on osoitettu olevan selvä yhteys yritysten luottoriskiin.

“Jotta me voimme ylipäätään integroida ESG:tä, tulee meidän pystyä mittamaan sitä.”

“Jotta me voimme ylipäätään integroida ESG:tä, tulee meidän pystyä mittamaan sitä”, totesi Siintola.

ESG-analyysin integrointi luottokelpoisuuteen tarkoittaa, että ESG-tekijöiden vaikutukset pystytään kvantifioimaan, rahamääräistämään ja sisällyttämään yhtiöiden liiketoimintaa kuvaaviin skenaarioihin.

Miten kestävä rahoitus tulee muuttamaan rahoitusta?

Siintolan mukaan ESG-integrointia odotellessa on jo nyt tarjolla erilaisia kestävän rahoituksen ratkaisuja. Vastuullinen liiketoiminta voi mahdollistaa jo nyt matalampia rahoituskustannuksia. Tavoitteiden saavuttamisen ja luottoriskin välillä arvioidaan olevan yhteys, joka voi näkyä kestävyyskriteerirahoituksen marginaalissa.

Lisäksi vihreä rahoitus on tällä hetkellä kysynnän perusteella edullisempaa. Vihreillä kohteilla on laajempi sijoittajakunta, joka mahdollistaa edullisemman rahoituksen.

“Markkina on kasvanut todella paljon. Puolet rahoituksesta on vihreää ja kestävyyskriteerin omaavat joukkovelkakirjat ovat uutuutena valloittaneet maailmaa”, kannusti Siintola.

“Markkina on kasvanut todella paljon. Puolet rahoituksesta on vihreää ja kestävyyskriteerin omaavat joukkovelkakirjat ovat uutuutena valloittaneet maailmaa.”

Kestävä rahoitus tuo mukanaan uutta raportointia, joka palvelee sekä sijoittajia että pankkivalvojaa. Vastuullisuusraportoinnin näkökulmasta pankkien on sääntelyn perusteella raportoitava esimerkiksi taksonomianmukaisuudestaan (NFRD/CSRD).

Uuden Euroopan pankkiviranomaisen ehdotuksen mukaan ESG-tiedot ovat tulossa osaksi vakavaraisuusraportoinnin pilari 3 –raportointia. Tämä tarkoittaa, että pankin ESG-tiedot voivat vaikuttaa pankin riskiasemaan.

Raportoitavaa tietoa ovat mm. GAR, mutta myös Banking Nook Taxonomy Aligment Ratio (BTAR), joka kattaa myös pienet yhtiöt. Mukana on myös rakennusten energialuokitukset sekä yhtiöiden kasvihuonepäästöt.

Yritysrahoitukseen kestävän rahoituksen sääntely tulee myös vaikuttamaan Green Bond Standardin kautta, jossa varojen käyttö on sidottu EU taksonomian mukaisiin kohteisiin.

 

Miksi edistää ja miten rahoittaa ilmastoratkaisuja arvaamattomassakin maailmassa?

“Jaettu iso kuva on, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdyttää tarvetta irtautua fossiilisista polttoaineista. Tämä on yhdensuuntaista vihreän siirtymän ja ilmastoratkaisujen kanssa”, kertoi Paula Laine.

Vaikka prioriteetit monissa organisaatioissa menevät uusiksi maailman tapahtumien vuoksi, on ilmastonmuutoksen huomioinen edelleen tärkeää. “Meidän tulee edelleen edistää myös ilmastoratkaisuja ja niihin liittyviä innovaatioita. Se on edelleen tärkeää, kiireellistä ja relevanttia myös tässä geopoliittisessa tilanteessa”, kertoi Laine.

“Meidän tulee edelleen edistää myös ilmastoratkaisuja ja niihin liittyviä innovaatioita. Se on edelleen tärkeää, kiireellistä ja relevanttia myös tässä geopoliittisessa tilanteessa.”

Laineen mukaan jo nyt pystytään näkemään oikeastaan kaikilla yhteiskunnan saroilla ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia ja nämä vaikutukset tulevat asteittain muuttumaan yhä vakavammaksi sitä myöten, kun ilmastonmuutos etenee.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että ilmastoratkaisujen edistämiseen on olemassa useita eri rahoitusvaihtoehtoja ja niitä on yhä runsaammin.

Edelleen keskeisessä roolissa ovat ihan normaalit yritysten rahoituskanavat, mutta asteittain vihreiden kohteiden rahoitusasema paranee. Lisäksi yksityisellä puolella vihreät lainat (green loans), kestävyyteen sidotut lainat (sustainability-linked loans) ja vihreät joukkovelkakirjat (green bonds) yleistyvät. Lisäksi yleistymässä ovat erityisesti pääomasijoittajapuolella vaikutussijoittajat (impact investors).

Julkisen puolen rahoituksen tarkoituksena on Laineen mukaan täydentää yksityiseltä puolelta tulevaa rahoitusta ja pehmentää mahdollisia suurimpia epäjatkuvuuksia rahoituksessa. Julkisen puolen rahoittajina toimivat mm. EU:n elvytyspaketti (RRF) ja EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021-2027 (EAKR,CAP, JTF, LIFE). Kotimaassa ilmastoratkaisuihin rahoitusta tarjoaa mm. Ilmastorahasto.

“Kaiken kaikkiaan vihreässä siirtymässä on kyse niin valtavan suuresta transitiosta, että julkisella sektorilla on hyvin selkeät intressit omalta osalta pyrkiä helpottamaan rahoituksellisesti siirtymää.”

Boardman Aamustudio on ”Vastuullisuus hallituksen ja johdon agendalla” -kehittämisfoorumin toteuttama konsepti, jossa käsitellään sitä, miten vastuullisuudesta tehdään yrityksille ja julkisyhteisöille erottautumistekijä ja kilpailuetu sekä miten se otetaan osaksi liiketoimintaa ja sen johtamista. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta vaativat ilmoittautumisen. Liity Boardmanin uutiskirjelistalle ja saat tiedon seuraavasta tilaisuudesta suoraan sähköpostiisi!

Liity uutiskirjelistalle tästä!