Tähän mennessä suurin osa vastuullisuuteen liittyvästä ESG-raportoinnista on ollut yrityksille vapaaehtoista. Näin ei ole enää kauaa. Muutoksen asiaan tekee EU:sta lähtöisin oleva kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD-direktiivi. Se saattaa kestävyysraportoinnin samalle tasolle tilinpäätösraportoinnin kanssa ja muuttaa Suomessa esimerkiksi kirjanpitolakia.

Kestävyysraportointidirektiivin tarkoituksena on ensisijaisesti tuottaa finanssimarkkinoiden toimijoille yksityiskohtaisempaa dataa. Kun kestävyydestä raportoidaan kaikkialla EU:ssa yksityiskohtaisesti ja tiettyjen standardien mukaan, kestävyystiedot ovat nykyisiä luotettavampia ja sijoituksia pystytään tekemään kaikista kestävimpiin sijoituskohteisiin.

Teemasta keskusteltiin Boardmanin vastuullisuusfoorumin tilaisuudessa lokakuun lopussa. Aiheesta puhuivat PwC:n partnerit Mikael Niskala ja Tiina Puukkoniemi sekä Fiskars Groupin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Kati Ihamäki. Paneelikeskustelua moderoi Cargotecin vastuullisuusjohtaja Päivi Koivisto.

Boardmanin partneri ja vastuullisuustyöryhmän puheenjohtaja Aija Bärlund julkisti tilaisuudessa Boardmanin, PwC:n ja Futuricen yhteistyössä tekemän suomenkielisen ESG-oppaan. Opas tarjoaa yleiskatsauksen ESG-teemoihin sekä raportointivaatimuksiin. Se sisältää listoja ja kysymyksiä yritysten hallitusten ja johdon mietittäväksi.

Opasta päivitetään vuosittain vastaamaan uusia raportointivaatimuksia. Lataa opas itsellesi täältä!.

CSRD-direktiivi tuo yrityksiin lisää työtä

Kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD-direktiivi tulee ajan myötä koskemaan noin 50 000 EU:ssa toimivaa yritystä. Ensimmäisenä raportointivelvoite koskee PIE-yhteisöjä, joihin on jo aikaisemmin sovellettu NFRD-direktiiviä tai muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia. Näiden kestävyysraportointivelvoite alkaa vuoden 2024 tilikaudesta. Myöhemmin raportointivelvoite laajenee muun muassa muihin suuryrityksiin ja tiettyihin listattuihin pk-yrityksiin.

PwC:n partneri Mikael Niskala kertoi tilaisuudessa, että suurillakin yhtiöllä, joilla on pitkä historia NFRD:n mukaisesta raportoinnista, voi olla iso työ CSRD-raportointivaatimusten täyttämisessä. Yritykset saavat nähdä paljon työtä jo minimivaatimusten täyttämiseen.

“Voi olla, että suuret yhtiöt täyttävät tällä hetkellä ainoastaan 20 prosenttia uusista raportointivaatimuksista. Tuo jäljelle jäävä 80 prosenttia tulee yksityiskohdista”, Niskala täsmentää.

Niskala sanoo, että EU:lla on kestävyysraportoinnin kunnianhimon taso korkeammalla kuin missään muualla maailmassa. Kestävän kehityksen raportointia tullaan varmentamaan tilintarkastajien toimesta ESRS-standardien mukaisesti. ESRS-standardeissa kerrotaan tarkka ohjeistus siihen, mitä raportoidaan ja miten.

“Jos yritys raportoisi kaikesta, se raportoisi yli 1 000 eri asiasta”, Niskala kertoo.

Aivan ensimmäisenä yrityksen on oleellista selvittää, mistä kaikesta sen kuuluu raportoida. Tämä tehdään kaksoisolennaisuusarvioinnin avulla. Niskalan mukaan kaksoisolennaisuuden arvioinnin tekemisen pitäisi olla jo hyvässä käynnissä PIE-yhteisöissä, jotka aloittavat raportoinnin ensi tilikaudesta lähtien. Vuoden 2025 tilikaudesta raportoinnin aloittavat yritykset voivat nyt aloittaa arviointien tekemistä.

Kestävyysraportointi tulee pakollisen varmennuksen piiriin

CSRD-direktiivin myötä kestävyysraportointi tulee yritysten hallituksen vastuulle ja pakollisen varmennuksen piiriin. Pakollinen varmennus tarkoittaa sitä, että yrityksen tulee hankkia kestävyysraportoinnille erillinen tarkastaja, joka raportoi suoraan yrityksen hallitukselle.

Kestävyysraportin varmentajana voi toimia yrityksen oma tilintarkastaja, jos hän ei ole ollut auttamassa kestävyysraportin laatimisessa, tai muu kestävyysraportin varmentajaksi akkreditoitu tilintarkastaja. Kestävyysraportoinnin varmentaja voi tulla samasta yrityksestä kuin tilintarkastaja.

Varmentajan tehtävänä on tarkastaa, että kaikki oleelliset tiedot on raportoitu ESRS-standardien mukaisesti ja kaksoisolennaisuusarviointi on tehty oikein. Lisäksi hän tarkastaa, että raportointi on tehty digitaalisesti ja että kaikkiin yrityksiin laajeneva EU:n taksonomiaraportointi on kunnossa.

PwC:n Tiina Puukkoniemi kertoo, että kestävyysraportoinnin varmentamiseen tarvitaan erillinen erityispätevyys. Nykyiset tilintarkastajat voivat saada erityispätevyyden suorittamalla Suomen Tilintarkastajien kestävyysraportoinnin ESG-valmennusohjelman. Kestävyysraportoinnin varmentajat hankkivat erillisen KRT-auktorisonnin Tilintarkastusvalvonnasta.

Luettelo sertifioiduista ESG-tarkastajista löytyy ST:n verkkosivuilla ennen viranomaisen KRT-rekisterin käyttöönottoa.

Fiskars Groupissa vastuullisuustiimi on siirretty osaksi talousorganisaatiota

Fiskars Groupin vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Kati Ihamäki kertoi, että he ovat harjoitelleet kaksoisolennaisuuden arviointia Fiskarsilla ensimmäisen kerran viime vuonna. Tällä hetkellä työtä teettää myös tanskalainen designyritys Georg Jensen, jonka Fiskars osti tänä syksynä. Georg Jensenin ESG-raportointi on ollut paljon muuta Fiskars Groupia suppeampaa.

“Nyt mietimme, että miten esimerkiksi Tanskassa sääntely on voinut olla näin erilaista. Tästä on sitten noussut esiin ajatus, että tuodaankohan ESG-raportointi oikeasti eri EU-maissa samalla tavalla kansalliseen lainsäädäntöön”, Ihamäki pohtii.

Huolena on, kuinka paljon aikaa ESG-raportointiin tulevaisuudessa uppoaa. Jos raportointitaakka on painava, on selvää, että se on pois jostain muualta – esimerkiksi tärkeästä yritysvastuun kehitystyöstä.

Ihamäki kertoo, että Fiskars Groupissa vastuullisuustiimi on osa talousorganisaatiota. Hän vastuullisuusihmisenä kuuluu ensimmäistä kertaa ikinä talouspuolelle. Aikaisemmin vastuullisuus on linkitetty yrityksissä esimerkiksi viestinnän kylkeen.

PwC:n Mikael Niskala kertoo, että monessa yrityksessä ESG-raportointi on siirretty talousosaston vastuulle ja yrityksiin on palkattu ESG-controllereita.

 

Teksti: Karoliina Kuhalampi