Miten uskaltaa ottaa yritystoiminnassa riskejä, Jarkko Veijalainen?
26.05.2023
BoardTalks-podcastissa vierailee Jarkko Veijalainen. Hän on toinen 3StepIT:n perustajista ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja.
Jakson hostit Laura Raitio ja Taru Lindeman keskustelevat Veijalaisen kanssa yritystoiminnan riskeistä. Veijalainen kertoo, miten hän itse suhtautuu riskeihin ja miten riskejä käydään läpi 3StepIT:llä.
Veijalainen paljastaa, että hän luottaa riskien ottamisessa omiin vaistoihinsa. Jos Veijalaisesta tuntuu siltä, että riski kannattaa ottaa, hän uskaltaa tehdä sen ilman sen kummempia keskusteluja. Tämä pätee silloin, jos päätöksen johdosta voi tuhoutua maksimissaan yhtiön yhden vuoden tulos.
Jos riskit ovat suuremmat, Veijalainen kuuntelee vakavasti ihmisiä ympärillään ja miettii päätöstään pidempään oikeiden analyysien kautta.
Veijalainen kertoo, että kun he aloittivat 3stepIT:n vuonna 1997, heille tarjoutui heti alkuvaiheessa mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön Nokian kanssa. Heillä oli mahdollisuus päästä rakentamaan Nokialle rahoituspalveluja uudella ajatusmallilla, mutta tiukan keskustelun jälkeen he päättivät yhdessä torpata yhteistyömahdollisuuden.
Päätöksen he perustelivat sillä, etteivät he halunneet toimia käytännössä alihankkijana yhdelle isolle päämiehelle. Tähän olisi mennyt kaikki aika, joten merkittävälle yhteistyömahdollisuudelle piti sanoa ei. Riski oli otettava.
Käytiin tiukka keskustelu silloin kollegan kanssa, kun torpattiin tää, ja ilmoitettiin sinne, että kaikesta tästä mielenkiinnosta huolimatta me ei tulla ja aloiteta yhteistyötä teidän kanssa.
Sittemmin riski on kannattanut. 3StepIT on onnistunut laajentamaan toimintaansa kannattavasti myös ulkomaille.
Veijalainen puhuu fail fast –ajattelusta. Siinä uskalletaan yrittää ja ottaa riskejä. Jos epäonnistutaan, se havaitaan nopeasti, mutta ymmärretään myös epäonnistumisen kuuluvan asiaan.
Epäonnistumisista pitää kuitenkin oppia. Tästä syystä riskienhallinnan seurantapalikkojen pitää olla kunnossa. Holtittomia tai hallitsemattomia riskejä ei saa ottaa.
Pitää olla seurantaa ja arviointipisteitä. Mennäänkö me niissä rajoissa, missä meidän pitäisi mennä vai ei?
Veijalainen kertoo, että 3StepIT:in hallituksessa käydään kerran vuodessa läpi yhtiön iso riskianalyysi. Liika byrokratia riskienhallinnan ympärillä ei kuitenkaan palvele yhtiön etuja. Veijalainen on sitä mieltä, että jos kaikkeen mentäisiin “business edellä”, positiivisia asioita ja nopeita epäonnistumisia tapahtuisi yhtiöissä huomattavasti enemmän.
Käytännössä “business edellä” tarkoittaa sitä, että vastuuta uskalletaan jakaa organisaation eri tasoille.
Pitää uskaltaa antaa vastuuta ja valtaa organisaation eri tasoille oikeassa suhteessa. Päätös pitää pystyä tekemän, ja siihen pitää uskaltaa luottaa.
Veijalainen paljastaa, että he ovat 3StepIT:lla suunnitelleet viime aikoina jotain uutta. Tämä tarkoittaa riskin ottamista. Asiasta on keskusteltu laajasti omistajien kesken, jotta kukaan ei lähtisi myöhemmin katselemaan toisia, että olisiko sittenkin pitänyt toimia toisin.
Tällä hetkellä olen kommunikoimassa tätä omistajien tahtoa ja viestiä hallituksen jäsenille, jotta hallituksen jäsenet osaavat miettiä, mitä tämä tarkoittaisi strategisen tekemisen puolella.
Veijalainen ymmärtää, että yrityksen riskinottokykyyn vaikuttaa monia tekijöitä. Esimerkiksi omistajarakenteella, rahoitustilanteella, halulla ja ajoituksella on merkitystä.
Merkitystä on kuitenkin myös hallituksella ja sen osaavuudella. Hallituksen pitää pysyä maailman tilanteesta ajan tasalla ja uteliaana.
Monessa yhtiössä käytän sellaista metodia, että hallituksen jäsenet aloittavat kokouksen keskenään. Kysyn heiltä: “Perustuen siihen materiaaliin, mitä te olette saaneet ja mitä tällä välin on tapahtunut, mitä te olette nähneet ja kokeneet – miten te näette, että meidän tulee tässä kokouksessa käyttää meidän aika, jotta me ollaan parhaiten yhtiön johdolle hyväksi?”
Veijalainen on 3StepIT:n hallituksessa ainut yrityksestä riippuvainen jäsen. Yrittäjänäkökulmasta katsoen hän sitä mieltä, että hallitus kannattaisi lähestulkoon aina koostaa yhtiöstä riippumattomista jäsenistä.
Syyksi hän kertoo sen, että hallitusten jäsenille ei makseta Suomessa isoja hallituspalkkioita, mutta heiltä saa konsultaatiota, joka vie yhtiötä varmasti eteenpäin. Ulkopuoliset hallituksen jäsenet osaavat tarkastella asioita välimatkan takaa, mikä helpottaa erilaisten asioiden ja riskien havaitsemista.
