On selvää, että hyvä johtamistyö tukee kannattavuutta ja se puolestaan syntyy henkilöstö-tuottavuudesta. Minkälaisten tekijöiden kautta kannattavuus vaikutukset syntyvät ja miten niiden edellytyksiä voidaan entisestään vahvistaa omistajan, hallituksen ja johdon näkökulmasta?

Tematiikkaan pureuduttiin Boardman LJT:n tilaisuudessa tutkimuksen sekä käytännön valossa.

 

 

 

Hyvän johtamistyön ja kannattavuuden yhteys

Paremman johtamistyön manifesti-oppaan toinen kirjoittaja, Ossi Aura, esitteli Boardman LJT:n tilaisuudessa manifestin avainkohdat sekä erityisesti johtamisen ja johtajuuden yhteyttä liiketoiminnan kannattavuuteen.

Opas on laadittu laajan aineiston perusteella, johon kuuluu 2 600 organisaation tietoja ihmisten johtamisen päätöksistä, vastuista ja käytänteistä.

 

 

Aura tarkasteli johtamistyön ja kannattavuuden välistä yhteyttä viiden kohdan kautta:

1. Hyvä johtamistyö tukee kannattavuutta: Kestävä kasvu saavutetaan hyvän ihmisten johtamisen avulla. Kun ihmisiä johdetaan hyvin he toteuttavat strategian, pyörittävät prosessit, ovat aktiivisia ja suuntaavat energiansa oikein. Hyvin johdettujen ihmisten työpanos ratkaisee yrityksen tuloksentekokyvyn.
2. Kannattavuus syntyy henkilöstötuottavuudesta: Osaavat ja motivoituneet ihmiset tekevät työnsä laadukkaasti ja ovat joustavia yhteistyössä sekä yrityksen sisällä että sidosryhmien kanssa. Tämä kyvykkyys muodostaa tuloksellisuuden perustan – edellytykset luoda ja toteuttaa strategia ja prosessit. Henkilöstötuottavuutta kannattaa johtaa.
3. Johtamistyö kasvattaa henkilöstötuottavuutta: Johtamisen ja johtajuuden kokemus kasvattavat henkilöstötuottavuutta. Hyvä johtaja selkeyttää työtä, tavoitteita ja tuloksia, hän tukee motivaatiota, työhön sitoutumista ja osaamisen kehittämistä. Hyvä johtaja kannustaa, tukee ja antaa palautetta, hän vahvistaa työn hallintaa ja edesauttaa työkyvyn säilymistä. Kokonaisuudessaan hyvä johtaja auttaa ihmisiä kukoistamaan työtehtävissään.
4. Energinen johtaja johtaa aktiivisesti: Esihenkilön, päällikön ja johtajan oman energian merkitys on suuri, koska se määrittää johtamistyön aktiivisuuden. Aktiivinen johtaminen tukee organisaation henkilöstötuottavuutta, työn sujuvuutta, asiakaspalvelua ja kannattavuutta. Vain erittäin energinen johtaja kykenee johtamaan ihmisiä hyvin.
5. Omalta johtajalta saatava tuki kasvattaa johtajan energiaa: Johtamisen taustalla esihenkilön oma energia ratkaisee kaiken – ja johtajan energiaa nostaa voimakkaimmin omalta johtajalta saatu tuki. Kun johtamiseen liittyvä tuki on saatavilla organisaation jokaisella tasolla, ovat ihmiset motivoituneita, osaavia ja työkykyisiä. Ja silloin ihmiset loistavat työssään.

 

Johtamisen kokonaisvaltainen ja systemaattinen kehittäminen on välttämätöntä, jotta yritykset pystyvät luomaan pitkäaikaista tuottoa sijoitetulle pääomalle. Voit ladata Paremman johtamistyön manifestin maksuttomasti täältä.

 

Käytännön kokemuksia ja oppeja yrityskulttuurin kehityksestä

Futuricen perustajajäsen, nykyinen kulttuurijohtaja Hanno Nevanlinna on ollut mukana rakentamassa yrityksen palvelumuotoiluliiketoimintaa ja sekä kehittämässä Futuricesta Euroopan parasta työpaikkaa.

“Yrityskulttuuri ja johtamiskulttuuri valuu ylhäältä alas. Piste.”

Hanno kertoi, että Futuricea perustettaessa tavoitteena oli luoda hyvä johtamiskulttuuri. Tavoite toteutui pitkään ja yritys kasvoi kasvamistaan. Alussa johtamisesta ei puhuttu, kunnes ihmiset alkoivat tehdä huonoja päätöksiä.

Pian kuitenkin havaittiin, että huonot osa-optimoidut päätökset alkoivat yleistyä, koska tieto ei enää kulkenut organisaation sisällä. Futuricella päätettiin rakentaa yrityksen arvoihin perustuvan johtamisjärjestelmä eli 4 X 2 -mallin.

 

 

Päätöksenteossa otetaan huomioon, miten päätös vaikuttaa ihmisiin, asiakkaisiin, yritykseen ja yhteiskuntaan – sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Mallin luomisen lisäksi, Hanno korosti, että Futurice on tehnyt paljon työtä kouluttaakseen ihmisiä menemään riittävän syvälle ja tekemään perusteellisia päätöksiä.

Futuricen oman henkilöstön lisäksi, Hanno kehittää ja konsultoi muita yrityksiä kulttuurin ja johtamisen parantamisessa. Hän jakoi tilaisuudessa kaksi suurinta oppiaan:

1. Harjoittelu tekee mestarin: Nevanlinna vertaa hyvän johtamisen kehittämistä sushin valmistamiseen. Vaikka resepti on yksinkertainen, hyvän sushin tekeminen vaatii paljon harjoittelua. Sama pätee johtamiseen. Kaikki tietävät teoriassa, mitä hyvä johtaminen on, mutta sen toteuttaminen käytännössä vaatii jatkuvaa harjoittelua ja kehittämistä.
2. Johtaminen on jatkuvaa kehitystyötä: Nevanlinna painottaa, että johtaminen on jatkuvaa kehitystyötä. Maailma muuttuu jatkuvasti, ja organisaation rakenteet hajoavat ilman jatkuvaa energiaa ja kehittämistä. Hyvän johtamisen ylläpitäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, ja on tärkeää, että kaikki organisaation tasot tukevat tätä kehitystä. Johtamiseen liittyy myös suuri haaste: luottamuksen rakentaminen on hidasta, mutta sen rikkominen tapahtuu nopeasti. Nevanlinna korostaa, että vaikeina aikoina pitäisi luottaa entistä enemmän arvoihin ja läpinäkyvyyteen, eikä turvautua vanhoihin kontrollointimalleihin.

 

Lisäksi Hanno korosti, että tulevaisuudessa johtajien rooli saattaa muuttua merkittävästi tekoälyn ja muiden teknologioiden myötä. “Kysymys kuuluu: kuinka monta johtajaa tarvitaan, kun tekoäly voi hoitaa monia tehtäviä?” Johtamisen ydin on kuitenkin edelleen ihmisten kohtaamisissa ja arvojen toteuttamisessa arjessa.

 

Vilkas paneeli johtamisen opeista

Boardman LJT:n tilaisuuden lopussa käsiteltiin johtamisen merkitystä ja energian vaikutusta organisaation menestykseen paneelikeskustelun kautta.

 

 

Mika Repo korosti energiatason kriittistä merkitystä johtamisessa ja jakoi kokemuksiaan erilaisten johtajien kanssa käymistään keskusteluista.

Hän kertoi Stockmannin entisen johtajan esimerkistä, jonka energinen johtamistyyli nosti koko organisaation energiatason ja paransi henkilöstön tyytyväisyyttä sekä liiketoiminnan tuloksia, vaikka yritys oli vaikeuksissa.

Repo painotti, että energian puute johtajilla voi estää ongelmien havaitsemisen ja korjaamisen ajoissa. Hän ehdotti, että johtajien tulisi aktiivisesti tarkastella omaa energiansa tasoa ja sen vaikutusta organisaatioon.

Tomi Hussi kertoi, kuinka tutkimusraporttien tekeminen on ollut inspiroivaa ja miten se on auttanut ymmärtämään johtamisen tärkeyttä. Hän korosti, että yhdistämällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen voi saada kattavan kuvan johtamisen vaikutuksista. Hussi painotti, että energian ja innostuksen ylläpito on keskeistä johtamisessa ja että jatkuva oppiminen ja kehittyminen ovat välttämättömiä.

Eeva Raita pohti, kuinka innostus ei synny käskemällä, vaan se vaatii johtajalta itsensä johtamista ja oman energian hallintaa. Hän vertasi johtamista puutarhanhoitoon, jossa kasveille on löydettävä oikea paikka menestyäkseen.

 

 

Raita korosti, että johtajan valinta on kontekstisidonnainen ja että oikea henkilö on löydettävä organisaation tarpeiden mukaan. Hän painotti, että johtajan on tärkeää tunnistaa, mitkä asiat tuovat hänelle voimaa ja varmistaa, että niitä on riittävästi jokapäiväisessä työssä.

Paneelissa käsiteltiin myös johtamisen läpinäkyvyyden tärkeyttä ja miten oikeanlaisen energian ja innostuksen ylläpito johtaa parempiin tuloksiin koko organisaatiossa. Keskustelijat korostivat, että johtajien on tärkeää toimia esimerkkeinä ja että hallituksen rooli on keskeinen tukemassa ja ohjaamassa johtoryhmän toimintaa.

Tutkimuksen ja käytännön kokemusten yhdistäminen auttaa ymmärtämään, miten johtaminen vaikuttaa organisaation menestykseen. Läpinäkyvyys, jatkuva kehittäminen ja oikeanlaisen johtajan valinta ovat avainasemassa luotaessa menestyvää ja energistä työyhteisöä.

Boardman LJT (Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä) on yksi Boardman-osaamisverkoston jäsenfoorumeista. LJT:n tavoitteena on edistää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua sekä tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.

Tutustu Boardman LJT:hen ja hae mukaan tästä!

Teksti ja kuvat: Julia Ruotsi